Hoitoalan rakennusten paloturvallisuus on heikentynyt vuosituhannen jälkeisestä tilanteesta. Asia käy ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön äskettäin julkaisemasta tutkimuksesta.
– Heikentynyt tilanne on hämmentävä, sillä sosiaali- ja terveysalalla on tehty määrätietoisia toimenpiteitä paloturvallisuuden parantamiseksi, SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala toteaa tiedotteessa.
Toisaalta pelastustoimen ja sosiaali- ja terveysalan rajapinnassa on SPEKin mukaan edelleen useita paloturvallisuutta heikentäviä tekijöitä, kuten palvelujen piirissä olevien asiakkaiden tai potilaiden aiempaa heikompi kunto. Myös henkilöstön määrän niukkuus ja kiire vaikuttavat tilanteeseen.
1:13
Katso myös: Näin huolehdit kotisi paloturvallisuudesta
Puutteita paloturvallisuuskoulutuksessa
Kiireen vuoksi vaarojen arviointi voi jäädä toteutumatta, mutta alalla on SPEKin mukaan todettu myös paloturvallisuuskoulutuksen ja alkusammutuskoulutuksen puutteita.
– Esimerkiksi lähihoitajilla tai kotihoidon henkilöstöllä ei ole aina mahdollisuutta osallistua edes alkusammutusharjoituksiin, saati laajempaan turvallisuuskoulutukseen. Heikoin tilanne on kotihoidossa, jonne painottuvat myös iäkkäiden palokuolemat, Ojala sanoo.
Vertailututkimus on tehty vuosien 2001–2007 ja 2014–2020 välillä. Molemmat aineistot perustuvat pelastustoimen resurssi ja onnettomuustietokanta PRONTOn tietoihin.