Presidentti Sauli Niinistön mielestä sotilaallista puolustusta pitäisi tehostaa koko Euroopassa.
Sauli Niinistö pitää hyvänä, että jalkaväkimiinojen käyttöönottoa Suomessa selvitetään. Presidentti Niinistö arvioi MTV:n Uutisextrassa, että muut Ottawan miinasopimuksen maat ymmärtäisivät Suomen tilanteen, jos sopimuksesta päätetään irtautua.
Lue myös:
Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola haluaa keskustelua jalkaväkimiinoista
Mika Aaltolan kansalaisaloite haluaa jalkaväkimiinat takaisin
Hän arvioi, että sotilaallinen jännitys pysyy Euroopassa korkeana siinäkin tapauksessa, että Ukrainaan saataisiin syntymään jonkinlainen rauha.
Tilanne edellyttää sotilasmenojen roimaa lisäystä, sillä Eurooppa on tuudittautunut pysyvän rauhan oloihin.
– Tässä joutuu sellaisen tylyn johtopäätöksen tekemään, että Euroopalta puuttuu sekä aseita että joukkoja. Ja se on aika vakava puute, totesi Niinistö.
Niinistö peräänkuuluttaa ohjuskilpeä
Niinistö on selvittänyt EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin pyynnöstä Euroopan kriisivalmiutta ja puolustuksen tilaa.
Tulokset eivät mairittele. Niinistö totesi MTV:n Uutisextrassa, että sekä Euroopassa sekä ihmiset että valtiot ovat olleet sinisilmäisiä sotilaallisen uhan osalta. Varustautumisessa on vakavia puutteita.
Euroopasta puuttuu muun muassa kattava ohjuskilpi.
– Nimenomaan ilmapuolustuksen merkitys on selvästi noussut. Ja se on siviilien kannalta tietenkin aivan keskeinen asia, tähdensi Niinistö haastattelussa.
Ukrainan sota on opettanut, että siviilit ja infrastruktuuri eivät ole turvassa sodan tuhoilta.
Presidentti kannattaa miinaselvitystä
Niinistö pitää hyvänä, että Suomessa selvitetään myös jalkaväkimiinojen uudelleen käyttöönottoa.
– Se on hyvä, että selvitellään. Sehän on keskustelunaihe, joka tupsahtaa esiin aina silloin tällöin. Pari vuotta sitten olin minäkin sitä mieltä, että kyllä niillä käyttöä olisi, totesi Niinistö.
Lue myös: Miten Suomi voisi irtautua jalkaväkimiinat kieltäneestä Ottawan sopimuksesta?
Presidentti muistutti, että Ottawan miinasopimuksesta irtautuminen on eduskunnan päätettävä asia. Hänen mielestään myös tärkeimpiä sopimuskumppaneita olisi hyvä kuulla.
Niinistö arvioi, että sopimuskumppanit ymmärtäisivät Suomen tilanteen ja aseman miinoja käyttävän Venäjän vieressä.
– Mitä nyt tulee näihin miinoihin, niin olettaisin että Suomen asiaa ymmärrettäisiinkin, pohti Niinistö.
Ukrainan sota on jo eskaloitunut hybridivaikuttamisessa
Niinistö ei usko aseellisen sodan laajenevan Ukrainan ulkopuolelle, mutta Venäjän muihin ilkeyksiin pitää varautua.
– Se eskalaatio, laajentuminen on jo tapahtunut. Se tapahtuu hybridivälinein. Meillähän on siitä jo Euroopasta, ehkä Suomestakin, aika paljon esimerkkejä. Pelkään pahoin, että niihin me joudumme varautumaan. Se on Venäjän tapa myös koetella eurooppalaista väestöä ja sen kestävyyttä, arvioi presidentti.
Niinistö pitää hankalana pulmana sitä, että hybriditoimien torjunta voi johtaa ristiriitaan yksilön oikeuksien ja yhteisen turvallisuuden välillä.
Presidentin mielestä avainkysymys on, miten pystytään ylläpitämään yksilön vapauksia ja samalla estää hybriditoimijoita väärinkäyttämään samoja vapauksia – lopulta noita vapauksia itseään vastaan.