Suomalais-intialaisen Goes Proencan perheen joulukuusi on muovia, mutta sen latvassa kimaltaa Suomesta tuotu tähti.
Intiassa joulu on aika pieni juhla, koska intialaisista kristittyjä on vain noin kolme prosenttia. Joulu näkyy etenkin osavaltioissa, joissa kristittyjä on paljon kuten Länsi-Intiassa sijaitsevassa monille suomalaisille matkailijoille tututussa Goassa.
Joulun tunnelma kiteytyy slummilasten joulupaketeissa
Goassa jo vuosia talvikuukaudet viettäneiden Tytti ja Esa Mäkelän joulu on hyvin erilainen kuin kotimaassa.
– Tavallaan olemmekin täällä joulua paossa, Esa Mäkelä sanoo.
Matkalaukkuun pakataan Suomesta kuitenkin glögitarpeita ja pipareita.
– Naapurilta saamme peuranlihasäilykepurkin ja se on meidän joulukinkkumme, Tytti Mäkelä kertoo.
Tutun joulutunnelman tuovat kuitenkin joululaulut vaikkapa sitten uima-altaaseen.
– Tänä vuonna meidät on kutsuttu ainoina ulkomaalaisina pienen kristityn yhteisön jouluyön juhlaan. Hotellien meluisista jouluista emme välitä, pariskunta kertoo.
Parhain jouluhenki syntyy kuitenkin jouluyönä Goan slummeissa, jolloin Tytti ja Esa Mäkelä jakavat Tytin kokoamia ja koristelemia joulupaketteja lapsille. Paketista löytyy niin saippuaa ja shampoota kuin makeisia, perunalastuja ja pieniä joulupukkikoristeita.
– Paketti maksaa noin euron ja se on todella mieluinen lahja lapsille, joilla ei ole yhtään mitään.
Tänä jouluna pariskunta jakaa lasten pakettien lisäksi pressuteltoissa asuville perheille huopia sekä hedelmiä ja keksejä.
– Viime vuodesta on opittu se, että nyt mukana on tussi, jolla tehdään merkki jokaisen lahjansaajan käteen ja varmistetaan siten, että kukaan ei rohmua enempää kuin yhden lahjan.
Eläkkeellä olevan pariskunnan päivät täyttyvät Goassa vapaaehtoistyöstä slummilasten koulutuksen ja eläinsuojelutyön edistämiseksi.
Matkailu toi Sirpa Tarvaisen Goaan vuonna 1995, jolloin hän työskenteli matkaoppaana ja hotelliemäntänä suomalaisille matkailijoille. Vuonna 2000 hän avioitui goalaisen Zelu Goes Proencan kanssa. Puolison suku on katolilainen, kuten valtaosa Goan kristityistä. Goes Proencan kolmesataa vuotta vanhassa kotitalossa on pieni kotikappeli, joka saa jouluna koristeekseen suomalaisissa puisissa kynttilänjaloissa palavat kynttilät.
– Monet intialaiset kristityt koristelevat joulukuusen jo hyvissä ajoin ennen joulua, mutta olen pitänyt kiinni lapsuuden perinteistäni ja meillä kuusi koristellaan vasta jouluaattona, Sirpa Goes Proenca kertoo.
Tänä jouluna perinteeseen tehdään poikkeus tämän jutun kuvien vuoksi. Kuusen koristeluun osallistuu koko perhe eli Sirpan ja Zelun lisäksi myös perheen pojat, 13-vuotias Benjamin ja 11-vuotias Zacharias.
– Äiti, katso, tämä koriste on ainakin Suomesta, Zacharias hihkaisee kiinnittäessään kuuseen pientä joulupukkikoristetta.
Kuusen rakkain koriste on tähti, joka on tuotu Suomesta.
– Aiemmin meillä oli suomalaiset kuusenkynttilät, mutta ne eivät kestäneet Goan monsuunikauden kosteutta, Sirpa kertoo.
Perheen kuusessa tuikkivat intialaisten rakastamat eriväriset valot, joilla moni koristelee kotinsa julkisivun jouluna.
– Laitamme pihapuihin valoja ja paperitähden kuistille oven yläpuolelle, mutta vasta juuri ennen joulua, Sirpa kertoo.
Goes Proencan kotitalon salissa kunniapaikalla huoneen keskellä on jouluyön ihmeestä muistuttava seimiasetelma kedon paimenineen ja lampaineen. Joskus vastaava asetelma laitetaan myös pihalle.
Suomalainen joulupukki tuo lahjat yöllä
Sirpa Goes Proenca on halunnut opettaa lapsilleen myös suomalaisia jouluperinteitä. Joulupukki ei ole perheen kotiin koskaan ehtinyt, mutta pukki käy kaukaa Suomesta asti tuomassa lahjat jouluyönä.
– Lahjat, totta kai, vastaavat Benjamin ja Zacharias yhteen ääneen kysymykseen, mikä joulussa on parasta.
Pukki tuo pojille lahjaksi vaatteita, leluja ja pelejä.
Sirpalle paras joulutunnelma syntyy perheen ja suvun seurasta.
– Myös joululaulut, etenkin suomalaisten joululaulujen kuunteleminen, herkistävät joulutunnelmaan, hän kertoo.
Joulupöydän joulukinkulla on pää
Sirpa Goes Proenca tekee jouluna kotona ainakin riisipuuroa, joka on poikien suosikkiruoka. Jouluaterian perhe nauttii omistamassaan hotellissa, jossa on usein paljon suomalaisia sukulaisia, ystäviä ja matkailijoita.
– Hotellin joulupöydässä on ajateltava myös intialaisia joulun juhlijoita, mutta porkkanalaatikkoa ja rosollityyppistä salaattia on tarjolla sekä joulukinkku, joka on kokonaisena paistettu porsas. Aluksi hiukan vierastin possun päätä ruokapöydässä, Sirpa kertoo.
Perheen jouluun kuuluu myös suomalainen suklaa ja etenkin Sirpa nauttii jouluna myös ruisleivästä, jota ystävät ja sukulaiset tuovat Suomesta.
Tärkeintä on joulukirkko
Intian kristittyjen joulun kohokohta on jouluyön jumalanpalvelus, josta varsinainen joulun vietto alkaa. Goes Proencan perhe käy katolisessa joulumessussa joko jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä tai joulupäivän aamuna.
– Joulukirkko oli minulle tärkeä jouluperinne jo Suomessa, Sirpa kertoo.
Joulukirkkoon pukeudutaan juhla-asuun, mikä tarkoittaa miehillä tummaa pukua ja solmiota, naisilla pitkää iltapukua.
– Intialaiset tykkäävät tanssia klassisia tansseja ja jouluyön tanssiaiset ovat monille tärkeä perinne. Meidän joulunviettomme kohokohta on joulukirkko ja sitä ennen joulupäivällinen aattoiltana suomalaisseurassa hotellissa, Sirpa sanoo.
Joulunvietto päättyy loppiaiseen, jolloin joulukoristeet pakataan odottamaan seuraavaa joulua.
– Perheemme yhteinen haave on saada viettää joulu Suomessa vanhempieni luona, sillä pojat eivät ole olleet vielä yhtenäkään jouluna Suomessa, vaikka käymme siellä joka vuosi, Sirpa kertoo.