Pimeä yö, parimetriset aallot ja 10–20-asteinen vesi. Satoja merihädässä olevia ihmisiä, joista osa roikkuu haaksirikkoutuneessa veneessä, osa ui, osa on tarrannut laivan kylkeen. Miehiä, naisia, lapsia ja vanhuksia, jotka laivan miehistön pitää pelastaa vedestä. Joukossa on mahdollisesti salakuljettajia, joilla on ase.
Tällainen on yksi tilanteista, joihin vartiolaiva Merikarhu varautuu lähtiessään lauantaina Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin operaatioon Välimerelle. Merikarhun tehtävänä on valvoa EU:n ulkorajaa Egeanmerellä. Laivan avulla muun muassa otetaan kiinni laittomia rajanylittäjiä ja laittoman maahantulon järjestäjiä sekä osallistutaan meripelastustoimintaan.
Matka on Merikarhulle jo toinen. Edellinen matka tehtiin viime vuoden alussa. Tuolloin laivan miehistö muun muassa pelasti satoja Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä merestä.
Tällä kertaa on kehitetty edelleen valmistautumista massaevakuointeihin, vaikka varautuminen oli Suomenlahden merivartioston komentajan Tom Hanénin mukaan jo viime kerralla riittävän hyvää.
– Jos Suomessa tulee isompi meripelastustehtävä, pelastustoiminta on yleensä aika järjestäytynyttä kaikkien osalta, mutta Välimerellä me joudumme varautumaan erilaisiin yllätyksiin.
Salakuljettajat lisäävät vaaraa
Esimerkiksi viime kevään suurevakuoinnissa oli pelastettavana viimeisillään raskaana oleva nainen. Häntä ei voitu nostaa Merikarhuun, sillä nosto sentyyppiseen alukseen olisi voinut olla vaaraksi vauvalle.
– Päällikkö oli onneksi pysäyttänyt ison risteilyaluksen, jossa oli taso ihan vedenpinnalla, josta hänet saatiin turvallisesti sisään, Hanén kertoo.
Risteilijällä oli myös runsaasti lääkäreitä. Alukselta nainen evakuoitiin helikopterilla sairaalaan.
– Kumpikin voi hyvin tänä päivänä.
Kun ihmisiä pelastetaan merestä, laivan miehistön tulee mahdollisimman nopeasti myös pystyä erottamaan mahdolliset salakuljettajat. Tämä voi selvitä esimerkiksi kyselemällä matkustajilta, kuka venettä ohjasi. Joskus heidät pystytään erottamaan, toisinaan ei.
– Meripelastustilanteet saattavat muuttua vaarallisiksi, jos aseistetut ihmiset yrittävät estää toimintaa, Hanén sanoo.
Sitä varten tällä reissulla mukana on näihin tilanteisiin erityiskoulutettua henkilöstöä.
Ainakin puoli vuotta
Merikarhuun on koottu nyt kansainvälinen miehistö, sillä Rajavartiolaitoksen oma henkilöstö ei olisi riittänyt operaation ajaksi.
– Pyöritämme [Suomessa] merivartiostoa hyvin pienellä henkilöstöllä, perustelee laitoksen päällikkö Jaakko Kaukanen.
Laivan päällikkö ja muu avainhenkilöstö ovat Suomesta. Noin puolet miehistöstä tulee muista Euroopan maista.
Merikarhu on tehtävässään Kreetan ja Peloponnesoksen niemimaan alueella ainakin puoli vuotta.