Suomalaisissa yhä jonkin verran siperialaista geeniperimää – "Saamelaiset edustavat siperialaista perimää vahvemmin kuin mikään muu Euroopassa"

Suomeen on tullut runsaasti geeniperimää aina Siperiasta saakka ja geneettisesti saamelaisten kaltaista väestöä on vielä rautakaudella asunut Suomessa huomattavasti nykyistä etelämpänä, kertoo Helsingin ja Turun yliopiston tuore tutkimus.

Saamelaisissa, suomalaisissa ja muissa uralilaisen kieliperheen väestöissä siperialainen alkuperä on yhä näkyvissä.

– Se on tosin sekoittunut muuhun eurooppalaiseen perimään. Tämän päivän saamelaiset edustavat siperialaista perimää vahvemmin kuin yksikään toinen väestö Euroopassa, sanoo Helsingin ja Turun yliopiston suomalais-ugrilaisen muinaisgenomihankkeen johtaja Päivi Onkamo.

Tulosten perusteella voidaan olettaa, että muinaisen Siperian väestön ja Suomessa eläneiden pronssi- ja rautakautisten yhteisöjen elintavoilla, kielillä ja kulttuurilla on saattanut pitkästä välimatkasta huolimatta olla runsaasti tekemistä toistensa kanssa. Osa väestöstä on voinut liikkua laajalti kauppaa käyden ja vaihdellen asutuksiaan vuodenaikojen mukaan.

Saamelaisia asui etelässä

Tutkimuksessa pystyttiin selvittämään koko perimä eli genomi yhdentoista ihmisen luista. Kuolan niemimaalta saatiin kuuden henkilön luut 3 500 vuotta vanhasta hautauksesta ja kahden henkilön luut 1700–1800-luvun hautapaikasta. Levänluhdan kalmistosta Etelä-Pohjanmaalta koko genomin selvittäminen onnistui kolmesta henkilöstä.

– Geneettisesti saamelaistyyppinen väestö on siis asuttanut aikoinaan eteläisempää Suomea kuin nykyväestöjen asutuksesta voisi päätellä, kertoo tutkija Kerttu Majander Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Communications -online-lehdessä. Tutkimus on toteutettu Helsingin ja Turun yliopiston suomalais-ugrilainen muinaisgenomi -projektin, Levänluhta-projektin sekä ihmisen esihistorian tutkimukseen keskittyvän saksalaisen Max Planck -instituutin yhteistyönä. 

Lue myös:

    Uusimmat