Euroopan avaruusjärjestö ESA lähettää syksyllä luotainparin tutkimaan aurinkokuntamme pienintä ja sisintä planeettaa Merkuriusta. BepiColombo-luotainparin mukana lähtee myös Suomessa kehitettyä tekniikkaa.
Mukaan lähtee Helsingin yliopiston tutkijoiden rakentama röntgen- ja hiukkasspektrometri SIXS. Suomalaistutkijat ovat mukana myös planeetan pintaa kartoittavan brittiläisen röntgenkameran rakentamisessa. Suomalaista tuotantoa ovat lisäksi laitteiden yhteinen tietokone ja ohjelmisto.
Mukana on myös Japanin avaruusjärjestön luotain, joka tutkii planeetan magneettikenttää, joka on luonteeltaan varsin erikoinen. Kenttä on noin kolme kertaa voimakkaampi pohjoisella kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Lisäksi on erikoista, että Merkuriuksella yleensä on magneettikenttä, koska pienillä planeetoilla ei sellaista yleensä ole.
Hanketta valmisteltu parikymmentä vuotta
Eurooppalais-japanilaista luotainhanketta on valmisteltu jo lähes parikymmentä vuotta. Laukaisun on määrä tapahtua Ranskan Guayanan avaruuskeskuksesta loka-marraskuun vaihteessa.
Olennainen osa hankkeesta on juuri se, että matkalle lähtevät kaksi luotainta voivat toimia yhdessä. Kun japanilainen MMO mittaa aurinkotuulta, voi eurooppalainen Bepi havaita vaikutuksia planeetan pinnalla ja lähiavaruudessa.
Merkuriusta ei ole tätä ennen tutkittu kovin paljon. Yhdysvaltojen avaruushallinto Nasa lähetti sitä tutkimaan Mariner 10 -luotaimen vuosiksi 1975–75 ja Messengerin vuosiksi 2011–15.
Seitsemän vuoden matka perille
BepiColombon matka Merkuriukseen kestää seitsemän vuotta, ja luotainparin on määrä saavuttaa pysyvät kiertoradat Merkuriuksen ympärillä vuonna 2025. Mittauksia on tarkoitus tehdä kahden vuoden ajan. Molemmat luotaimet käyvät lähimmillään vain noin 400 kilometrin päässä Merkuriuksesta.
Merkurius on karu ja kivinen, käytännössä ilmakehätön planeetta. Sen pinta on kraattereiden peittämä samaan tapaan kuin Kuun pinta. Lämpötila vaihtelee yli 400 lämpöasteesta lähes 200 pakkasasteeseen. Planeetta pyörähtää akselinsa ympäri kerran Maan 59 vuorokauden aikana ja kiertää Auringon 88 vuorokaudessa.