Suomalaisten osuus EU-viroissa vaarassa romahtaa

EU-lippuja Brysselissä 18. syyskuuta.
Viime vuosina suomalaisia on rekrytoitu EU:n virkoihin vain noin puolet siitä, mitä maantieteellisen tasapainon ylläpitäminen edellyttäisi. Str / Lehtikuva
Julkaistu 06.10.2023 10:30

MTV UUTISET – STT

Eläkkeelle jää selvästi enemmän suomalaisia kuin uusia tulee tilalle.

Euroopan unionin henkilöstömäärä on kasvanut viime vuosina EU:n laajentumisen, uusien tehtävien ja uusien virastojen perustamisen myötä. Samalla kuitenkin suomalaisten suhteellinen asema unionin henkilöstössä on pienentynyt.

Useat Pohjois-Euroopan maat, Suomi mukaan lukien, ovat vaarassa ajautua aliedustettuun asemaan, kun tarkastellaan EU:n toimielimissä työskentelevien kansalaisten määrää suhteessa maan väestömäärään, todetaan valtioneuvoston teettämässä selvityksessä.

Epätasapaino tulee lähivuosina kiihtymään, koska eläkkeelle on jäämässä selvästi enemmän virkahenkilöitä kuin uusia on tulossa unionin palkkalistoille. Lähivuosina suomalaisia poistuu EU:n viroista keskimäärin 29 vuodessa, kun kilpailujen kautta virkoihin saadaan ainoastaan 3,5 henkilöä vuosittain.

Viime vuosina suomalaisia on rekrytoitu EU:n virkoihin vain noin puolet siitä, mitä maantieteellisen tasapainon ylläpitäminen edellyttäisi. Eläkeruuhkaa selittää se, että moni lähtijä tuli EU-koneistoon töihin Suomen EU-jäsenyyden alussa eli 1990-luvulla.

Adlercreutz: Huolta kannettu jo pidempään

Suomalaiset eivät ole lähteneet riittävän runsaslukuisesti EU:n virkakilpailuihin, joihin unionin rekrytointi perustuu. Suomalaishakijat ovat myös menestyneet suhteellisen heikosti. EU-virkakilpailussa pärjääviä suomalaisia tarvittaisiin lähivuosina jopa seitsenkertainen määrä, jotta suomalaisedustus säilyisi nykyisellään, todetaan selvityksessä.

Selvityksessä suositellaan, että Suomen tulisi laatia kansallinen EU-uria koskeva strategia.

Eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r.) toteaa kolumnissaan, että aliedustus on asia, josta on kannettu huolta jo pidempään.

– Se, miten iso osuus oman maan kansalaista työskentelee EU-instituutioissa vaikuttaa siihen, miten kansalaiset kokevat EU:n ja EU:n oikeutuksen. Koetaanko, että oma ääni kuuluu EU:ssa vai ei?

Samalla tasaisempi maantieteellinen edustus parantaa ymmärtämystä ja komission aloitteiden laatua, ministeri kirjoittaa.

– Suomen etu on EU:n kehittäminen paremmaksi ja toimivammaksi unioniksi. Siksi EU:ssa tarvitaan enemmän suomalaisia.

Lue myös: Orpo tapasi Macronin Pariisissa – EU:n "välttämätön" laajeneminen asialistalla

Siirtolaistilanne ja EU-maiden välinen taakanjako tapetilla Brysselissä - katso suorana sisäministeri Rantasen info klo 18

Ranska haluaa EU:lta päivämäärät uusien bensiiniautojen myynnin lopettamiselle

Tuoreimmat aiheesta

Ulkomaat