Suomi joutuu nostamaan metsien hiilinielutavoitettaan, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Luke tarkensi aiempia lukemiaan noin kolme miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia alaspäin vertailukaudella 2000–2009. Aiemmin vertailutaso oli –35 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.
Hiilidioksidiekvivalentti on luku, jossa kaikenlaiset päästöt on muunnettu vastaamaan hiilidioksidipäästöjä.
Tarkennettu vertailutaso on –38 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia puutuotteet mukaan lukien.
– Jos meidän hiilinielumme on suurempi, vaikka –40 miljoonaa tonnia, saamme hyvitystä, kertoo apulaisprofessori Aleksi Lehtonen Lukesta.
Vastaavasti Suomi joutuu maksajan rooliin, jos hiilinielu jää pienemmäksi kuin 38 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.
Korjaus nostaa Suomen hiilinielutavoitetta, mutta laskenta ei ole Lehtosen mukaan lopullinen. Vertailutason tarkennettu laskenta tehtiin, kun huomattiin, että laskennassa käytetty uudistuskypsien metsien määrä ei ollut yhteismitallinen valtakunnan metsien inventointiaineiston kanssa.
Hiilinielulaskelmat liittyvät EU:n Lulucf-asetukseen, jonka tarkoitus on huomioida metsät ja maankäyttö EU:n ilmastotavoitteissa.
EU-komissio tarkastaa tämän vuoden aikana, että jäsenmaat ovat sisällyttäneet vertailutasoon kaikki Lulucf-asetuksessa edellytetyt asiat. Jäsenmaat saavat mahdolliset tarkennuspyynnöt komissiolta kesä-heinäkuussa.
Kestäviä hakkuita ei määritelty
Lehtonen kertoo, ettei hiilinielulaskelmien tarkoituksena ollut määritellä kestäviä hakkuumääriä. Laskennan sivutuotteena tuli kuitenkin hakkuumäärä, joka on 81–82 miljoonaa kuutiometriä. Se ei ole hänen mukaansa välttämättä kestävä hakkuumäärä esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Hiilinielujen kannalta selluteollisuuden kasvun edellytyksenä on Lehtosen mukaan se, kuinka paljon pystytään vähentämään päästöjä muilla maankäytön sektoreilla kuten maataloudessa.