Euroopan keskuspankilta odotetaan koronnostopäätöksiä aikaisintaan reilun vuoden päästä. Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan markkinat ja pankit saattavat reagoida EKP:n odotettavissa oleviin korkopäätöksiin jo etukäteen.
Euroalueen talouden ennustetaan lähivuosina kasvavan parin prosentin vuosivauhtia. Pitkään jatkuneita elvytystoimia ollaan pikkuhiljaa purkamassa, ja aikanaan myös korot lähtevät nousuun.
Euroopan keskuspankin odotetaan nostavan ohjauskorkojaan aikaisintaan ensi vuoden loppupuolella.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn muistuttaa, että esimerkiksi asuntovelalliset saattavat tuntea korkopäätösten vaikutukset lompakoissaan jo ennen varsinaista ohjauskoron nostoa.
– Se alkaa tuntua siinä vaiheessa, kun markkinat ja pankit alkavat reagoida näihin Euroopan keskuspankin ohjauskorkoihin – sehän voi tulla jopa hieman ennakoivastikin. Tietysti tästä koronnoston tahdista ei ole todettu vielä mitään, vaan ohjauskorot pysyvät nykyisellä alhaisella tasollaan ainakin kesän 2019 ylitse, Rehn sanoi tänään Suomen Pankin Euro & Talous -katsauksen julkaisun yhteydessä.
Asuntomarkkinoilla ei ylikuumenemista
Korkojen nousu voi aiheuttaa ongelmia erityisesti maissa, joissa kotitaloudet ovat kovin velkaantuneita ja asuntomarkkinat ylikuumentuneet.
Tässä suhteessa Suomen tilanne on Rehnin mukaan parempi kuin esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, vaikka kotitalouksien velkaantuminen kasvaa meilläkin ja esimerkiksi suuret taloyhtiölainat aiheuttavat huolta.
– Meillä asuntomarkkinat ovat suhteellisen hyvässä mallissa tällä hetkellä. Meillä on jonkin verran asuntomarkkinoiden eriytymistä maan sisällä mutta ei merkittävää ylikuumenemista, Rehn arvioi.
Norjassa keskuspankki on jo nostanut ohjauskorkoaan, ja saman ennakoidaan olevan edessä myös Ruotsissa.
“Ei ole kysytty ja tuskin kysytään”
Aiemmin muun muassa elinkeinoministerinä toiminut Rehn oli ministeriaikanaan neuvottelemassa kilpailukykysopimusta. Nyt hän toivoo nopeaa ratkaisua niin sanotusta irtisanomislaista syntyneeseen kiistaan.
Rehnin mukaan kiky-sopimus ja maltilliset palkkaratkaisut ovat tukeneet talous- ja työllisyyskehitystä, ja samaa linjaa pitää jatkaa.
– Olisi valtavan tärkeää Suomen talouden ja suomalaisten työllisten ja työttömien näkökulmasta, että linja ja ote pitäisi tältä osin kaikilla suomalaisessa yhteiskunnassa.
Rehniä on väläytelty jopa sovittelijaksi nyt meneillään olevassa kiistassa.
– Ei ole kysytty ja tuskin kysytään, hän kuittaa.