Suomen viranomaiset onnistuivat siinä, missä muut eivät ole aiemmin onnistuneet, arvioi asiantuntija.
Suomen viranomaiset ovat toimineet esimerkillisesti joulupäivänä Suomen ja Viron välisten kaapeleiden rikkoutumisten kanssa ja tehnyt suoranaista historiaa, sanoo Euroopan hybridiuhkien torjuntakeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen.
Savolaisen mukaan vastaaviin tapauksiin on aiemmin ollut hyvin vaikea puuttua, sillä kansainvälinen merioikeus ei salli kansainvälisillä vesillä liikkuvien alusten toimintaan puuttumiseen.
– Nyt on tutkittu, millä keinoin tilanteeseen voitaisiin puuttua ja löydetty ne kohdat, jotka sen sallivat. Suomi on ensimmäinen länsimaa, joka näin on tehnyt, eli voimakkailla keinoilla puuttunut tilanteeseen, Savolainen sanoo MTV Uutisille.
Voimakkailla keinoilla Savolainen tarkoittaa sitä, että kaapelirikoista epäilyksen kohteena oleva Cookinsaaren lipun alla seilaava Eagle S otettiin nopeasti viranomaisten haltuun komentosiltaa myöten.
Lue myös: Näin Eagle S -tankkeri otettiin haltuun yön operaatiossa Suomenlahdella
Sähkökaapelin tuhoutumisen ajankohta sattumaa?
Suomen ja Viron välillä yhteensä neljä kaapelia on kärsinyt vaurioita. Estlink 2 -sähkökaapelin lisäksi kolme tietoliikennekaapelia on vaurioitunut Suomen ja Viron välillä. Traficomin mukaan myös yhdessä Saksaan kulkevassa tietoliikennekaapelissa on häiriöitä.
Erityisesti sähkökaapelin vaurioitumisella on Savolaisen mukaan mielenkiintoinen ajallinen yhteys Baltian maiden irrottautumiselle Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa yhteisestä sähköverkosta. Tätä ajallista yhteyttä ”kannattaa tarkastella”.
Viron, Latvian ja Liettuan kantaverkkoyhtiöt allekirjoittivat heinäkuussa sopimuksen, jonka turvin ne irtautuvat alkavan vuoden helmikuussa yhteisestä sähköverkosta Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa.
– Miksi tällainen operaatio sitten tehtäisiin, se jää mielikuvituksen varaan, Savolainen muotoilee kommenttinsa kaapelirikon mahdollisesta tahallisuudesta.
Testivaihe käynnissä
Savolainen korostaa, että hän ei spekuloi minkään maan tahallista sabotointia kaapelirikkoihin liittyen. Mutta yleisellä tasolla Savolaisella on asiasta paljonkin sanottavaa.
Viime aikoina on tapahtunut useita merikaapelien vaurioitumisia pelkästään Itämerellä.
– On menty jo sattuman ulkopuolelle, Savolainen toteaa.
Hänen mukaansa nyt ollaan jonkinlaisessa testivaiheessa.
Lue myös: Orpo: Meidän täytyy löytää keinot Venäjän varjolaivaston pysäyttämiseksi
Tällä hän tarkoittaa sitä, että vaikuttaa siltä, että viimeaikaisilla kaapelivaurioilla jokin taho haluaa testata sitä, onko kaapelien vaurioittaminen ylipäätään mahdollista kauppa-aluksilla ja niiden ankkureilla.
Toinen asia, jota halutaan testata, on se, kuinka nopeasti ja miten kohteena olevat valtiot tuhotöihin reagoivat.
– Tässä on käynnissä selkeästi vaihe, jossa on puututtava nopeasti.
Halvalla keinolla suurta tuhoa
Savolaisen mukaan testien luonteeseen kuuluu se, että verrattain halvalla rahtialuksella kokeillaan, voidaanko kaapeleita saada katkottua. Pahempaa voi olla luvassa, jos todetaan, että strategia toimii.
– On otettava huomioon, että nämä ovat halpa väline. Muutaman miljoonan arvoisella aluksella voidaan saada miljardiluokan vahinkoa, Savolainen avaa.
Savolaisen mukaan on tärkeää, että tapaukset tutkitaan kunnolla. Mahdollisen sabotaasin taustalla oleva taho jää kuitenkin väistämättä auki, kun tapauksia yritetään selvittää länsimaisen oikeuskäytännön keinoin.
Jos jotain suurempaa tapahtuisi, tulisi väistämättä mukaan tiedustelutoimintaa laajemmassa mittakaavassa.
Lue myös: Tulli: Kaapelivaurioista epäilty alus Venäjän varjolaivastoa – liikkunut aiemmin aivan muualla
Yhteistä varautumista tarvitaan
Savolaisen mukaan olisikin tärkeää, että länsimaissa pohdittaisiin, miten näihin suurempiin uhkiin varaudutaan ja riittävätkö nykyiset keinot niihin puutumiseen.
Konkreettisena esimerkkinä Savolainen mainitsee sen, voidaanko epäillyn aluksen liikkeisiin puuttua. Se vaatisi yhteistä pohdintaa ja varautumista, joka voisi tapahtua liittotasolla. Esimerkiksi Britannian johtaman JEF-yhteistyön (Joint Expeditionary Force) puitteissa.
– Suomi näyttää olevan tässä asiassa vauhdissa, ja hyvään suuntaan näyttää olevan menossa.
Savolainen mainitsee hybridiosaamiskeskuksen tulevan raportin, jossa on selvitetty kansainvälisen oikeuden puitteissa maiden mahdollisuuksia puuttua tapauksiin. Viiden kansainvälisen professorin raportti on tarkoitus julkaista alkuvuodesta.