Suomen, Ruotsin ja Norjan tiedustelupalvelut: Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Pohjoismaiden turvallisuustilannetta vuosiksi

Tilannetta tarkkaillaan tarkasti niin Suojelupoliisissa kuin Ruotsin ja Norjan turvallisuuspalveluissa.

Ruotsin turvallisuuspalvelu Säpon päällikkö Charlotte von Essen ja Norjan turvallisuuspalvelu PST:n päällikkö Hans Sverre Sjøvold ovat tänään Supon vieraina Helsingissä.

Pohjoismaisten tiedustelupalvelujen päälliköt pitivät päivällä yhteisen tiedotustilaisuuden Säätytalolla.

Lue myös: Supo: Venäjän suurin uhka Suomessa kohdistuu tällä hetkellä kriittiseen infraan – "Olisi hyvä, jos kaikilla olisi kotona 72 tunnin hätävara"

Herkkä aihe Venäjällä

Keskustelu Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyyden hakemisesta käy nyt kiivaana kummassakin maassa. Ruotsissakin tiedetään, että maan Nato-jäsenyys on sensitiivinen aihe Venäjälle.

– Ruotsin Nato-hakemus voi johtaa reaktioihin Venäjän taholta. Venäjä voi ajatella, että heillä on nyt rajoitettu aikaikkuna vaikuttaa ruotsalaisten Nato-päätökseen. Venäjä voi yrittää vaikuttaa monella tavalla: voi tulla vaikuttamista mediaan ja julkiseen mielipiteeseen sekä päättäjiin, kyberhyökkäyksiä ja sellaisten ryhmien tukemista, jotka aihuttavat vahinkoa Ruotsissa, von Essen kertoo.

Von Essenin mukaan tilannetta monitoroidaan tarkasti.

– Olemme huomanneet, että Venäjä on valmis menemään niin pitkälle, että se voi käyttää sotavoimia muita Euroopan maita vastaan. Teemme tiivistä yhteistyötä muiden pohjoismaisten turvallisuuspalvelujen kanssa, hän jatkaa.

Lue myös: Venäjä on pelotellut kolmannella maailmansodalla ja ydinsodalla - Mika Aaltola: "Venäjä mielellään muistuttaa kapasiteetistaan"

Suomessa on kymmeniä ulkomaalaisia vakoojia – Supon päällikkö paljastaa, miten tiedustelijat toimivat ja millaisia kohteita he etsivät

Tiivistä yhteistyöstä

Norja kuuluu jo Natoon, joten siellä ei käydä vastaavaa keskustelua kuin Suomessa ja Ruotsissa nyt.

Norjan turvallisuuspoliisin tilanne on pitkälti samanlainen kuin Ruotsin ja Suomen Supon.

– Teemme tiivistä yhteistyötä joka tapauksessa Säpon ja Supon kanssa. Nato-keskustelu ei ole vaikuttanut siihen. Käsitykseni mukaan Norja suhtautuu myönteisesti Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksiin, PST:n päällikkö Hans Sverre Sjøvold toteaa.

Lue myös: Näin Nato-jäsenyys hyödyttäisi suomalaisyrityksiä: "Vaikea nähdä haittaa"

Vasemmistoliitto päättää 7. toukokuuta, onko Nato-jäsenyys sille hallituskysymys

Ei poikkeavaa toimintaa

Toistaiseksi Nato-keskustelu ei ole aiheuttanut minkäänlaista poikkeavaa toimintaa Venäjältä Suomen tai Ruotsin suuntaan.

– Suomessa tilanne on rauhallinen. Emme ole nähneet mitään poikkeavaa käytöstä. Toistaiseksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole vaikuttanut Suomeen, Supon päällikkö Antti Pelttari kertoo.

Samoin on Ruotsissa. Maassa nähdään kuitenkin riskejä Venäjän vaikuttamisoperaatioihin.

– Ruotsissa on kasvanut riski kyberhyökkäyksiin, von Essen sanoo.

Pelttarin mukaan kaikkeen pitää varautua, vaikka tilanne on juuri nyt rauhallinen.

– Venäjä on käyttänyt laajalti erilaisia vaikuttamiskeinoja viime vuosina. Suomessa viranomaisilla ja kansalaisilla pitää olla resilienssiä tässä tilanteessa. Meidän täytyy myös olla tarkkana suojellaksemme kriittistä infraa.

Lue myös: Supo: Suomesta on lähtenyt äärioikeistolaisia toimijoita taistelemaan Ukrainaan – tällainen riski he ovat

Ei vaikutusta terrorismiuhkaan

Tiedustelutoimintaa on eri länsimaiden välillä päälliköiden mukaan jo ennestään paljon eikä siinä ole nähty suurta muutosta Ukrainan sodan aikana.

– Jatkamme samalla tavalla tiedusteluyhteistyötä kuin tähänkin asti, vaikka liittyisimme Natoon, Säpon von Essen kertoo.

Supon ja Ruotsin ja Norjan turvallisuuspalveluiden päälliköiden mukaan Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys ei vaikuta terrorismiuhkaan.

Lue myös: Suomessa on kymmeniä ulkomaalaisia vakoojia – Supon päällikkö paljastaa, miten tiedustelijat toimivat ja millaisia kohteita he etsivät

Supo ei näe Venäjältä Suomeen matkustavia turvallisuusuhkana: "Viranomaisilla on yleisesti ottaen hyvä kuva tulijoista"