Suomen, Ruotsin ja Turkin virkamiesedustajat tapaavat tänään Suomessa jatkaakseen keskusteluja Nato-prosessista Madridissa laaditun yhteisymmärrysasiakirjan pohjalta.
Ulkoministeri Pekka Haavisto on tiedottanut, että maiden välisessä tapaamisessa kuunnellaan Turkin huolia ja kerrotaan Turkille Suomen lainsäädännöstä ja sen asettamista rajoitteista.
Turkki on uhannut jättää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ratifioimatta, jos sen vaatimuksiin ei suostuta.
Lue myös: USA:n suurlähettiläs kertoo, mihin hän Suomessa luottaa: "On lapsellista ajatella, että Venäjän rajasta tulisi päänsärkyä Natolle vasta Suomen jäsenyyden myötä"
Ulkopoliittisen instituutin Turkki-asiantuntija Toni Alaranta pitää keskustelujen lähtökohtia vaikeina.
– Yhteisymmärrysasiakirjan perustalta on aika paljon asioita, joista ei ole yhteisymmärrystä. Luulen tämän olevan alustava kontakti. Suomi ja Ruotsi varmaan pyrkivät viestittämään, millainen lainsäädäntö täällä on ja mikä kaikki on mahdollista. Tämä tulee olemaan todella haastavaa niin kauan kuin Turkin vaatimukset ovat tiukkoja luovuttamispyyntöjä, Alaranta sanoo.
Turkin vastustama kurdijärjestö PKK on määritelty myös EU:ssa terroristiseksi. Nato-vitkuttelullaan Turkki tähtää Alarannan mukaan ennen kaikkea siihen, että länsimaat muuttaisivat suhtautumistaan myös sen Pohjois-Syyriassa toimiviin sisarjärjestöihin.
– Sopimuksessa Turkkihan vaati, että Suomi ja Ruotsi eivät saa enää tehdä mitään erottelua emäjärjestö PKK:n ja sen Syyrian jatkeen kanssa. Se on oleellista, koska kaikki länsimaat ja Nato-maat tukevat tätä PYD-puoluetta Syyriassa, ja se on osa Isiksen vastaista liittoumaa.
Avoimista kysymyksistä huolimatta Turkin uskotaan lopulta hyväksyvän Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.