Ruotsi epäonnistui jossain määrin Nato-tunnusteluissaan Turkin kanssa, sanoo tutkija.
Turkki on estänyt Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten käsittelyn, ja on toistuvasti esittänyt Suomelle ja Ruotsille vaatimuksia, jotka maiden pitäisi täyttää ennen Natoon pääsemistä.
Ruotsalaislehti Expressen uutisoi eilen, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan haluaa, että Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist erotetaan tehtävästään.
Lue lisää: Expressen: Turkin Erdogan haluaa Ruotsin puolustusministerille potkut
Perjantaina Erdoganin neuvonantaja Fahrettin Altun sanoi Dagens Nyheter-lehden haastattelussa, että Suomi ja Ruotsi kuluttavat Naton aikaa hakemuksillaan.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta pitää mahdollisena, että Turkki yrittää jopa saada Ruotsin sosiaalidemokraatteja vetämään Nato-hakemuksensa kokonaan pois.
– Sellainenkin arvio tässä tuli mieleen. Viimeaikaisista lausunnoista saa käsityksen, että Turkki on ärsyyntynyt siitä, että Suomi ja Ruotsi hakevat Natoon.
Mahdottomia vaatimuksia
Turkki vaatii muun muassa Suomea ja Ruotsia palauttamaan Turkkiin ihmisiä, joilla on yhteyksiä joko kurdien työväenpuolue PKK:hon. Palautuspäätöksiä ei Suomessa voi tehdä ilman oikeusprosessia, mikä Turkinkin pitäisi Alarannan mukaan ymmärtää.
– Tällaiset vaatimukset ministerien erosta tai lakien muuttamisesta ovat täysin mahdottomia. Herää kysymys, että kuinka tosissaan Turkki yrittää päästä neuvotteluratkaisuun. Ei heillä ainakaan minkäänlainen kiire ole.
Lue lisää: Turkin Erdoganilla on edessään poikkeuksellisen haastavat vaalit
Alaranta uskoo, että pääasiallinen tavoite Turkilla on kuitenkin päästä neuvottelemaan Yhdysvaltain kanssa.
– Turkki haluaa, että Yhdysvallat muotoilisi uudelleen Syyrian politiikkansa, eli lopettaisi Syyrian kurdipuolue PYD:n aseistamisen ja poliittisen tuen. Lisäksi Turkki haluaa päästä takaisin F-35 -hävittäjäohjelmaan ja vaatii, että Yhdysvallat luopuu Turkkia vastaan asetetusta asevientikiellosta.
"Ruotsi lähti tähän takki auki"
Sekä Suomi että Ruotsi kävivät tunnusteluja muiden Nato-maiden kanssa ennen Nato-hakemusten jättämistä.
Alarannan mukaan Ruotsi jossain määrin epäonnistui tunnusteluissaan Turkin kanssa.
– Kyllä Ruotsi lähti tähän liian takki auki. Valmisteluissa olisi pitänyt vähintään sellainen vaihtoehto mukana, että Turkin kanssa saattaa käydä näin.
Alarannan mukaan Ruotsissa keskustelu oli pitkälti sisäistä keskustelua siitä, miten sosiaalidemokraatit saataisiin Nato-hakemuksen taakse.
– Luulen, että jäi pitkälti valmistelematta se, että Turkki saattaa lyödä kiviä rattaisiin. Ottaen huomioon, että Ruotsin ja Turkin poliittiset johdot ovat viime vuosina ottaneet aika kiivaasti yhteen Syyrian kurdien asemasta, niin ihmettelen, jos Ruotsissa ei yhtään varauduttu siihen, että tällainen tilanne sattaisi tulla Turkin kanssa päälle.
Lue lisää: Presidentti Niinistö: Suomen suhtautuminen ja lainsäädäntö terrorismista vastaa hyvin eurooppalaisia Nato-maita
Alarannan mukaan on mahdotonta arvioida, missä vaiheessa neuvottelut Turkin kanssa saadaan päätökseen.
– Tässä on todella monta tekijää. Se voi olla mitä tahansa viikoista vaikka vuoteen.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on sanonut aikovansa kutsua koolle Turkin, Suomen ja Ruotsin korkeita edustajia Brysseliin lähipäivinä.
Stoltenberg sanoi jatkavansa työtä, jotta Suomen ja Ruotsin hakemukset saataisiin etenemään ennen Naton huippukokousta kesäkuun lopulla.