Suomesta tulee Euroopan toiseksi kovin arvonlisäverottaja – "Kärsijät pieniä yrityksiä"

Mediatietojen mukaan hallitus on sopinut tästä 1,5 prosenttiyksikön korotuksesta yleiseen arvonlisäveroon kehysriihessä.

– Kyllä ilmeiset kärsijät ovat palveluvaltaisia, kuluttajille myyviä pieniä yrityksiä, joilla ei ole sitä hinnoitteluvoimaa. Puhutaan esimerkiksi parturi-kampaamoista, kauneudenhoitoyrittäjistä ja tämän tyyppisistä palveluista. Ja siellä korotus voi näkyä nimenomaan sen yrittäjän laskussa, sanoo Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus.

– Kaikki veronkorotukset iskevät ostovoimaan – eri yritysten välillä vaikutukset ovat vähän erilaisia. Periaatteessa arvonlisäveron tulisi olla välillinen vero, jonka yritys siirtää hintoihin, mutta käytännössä kaikilla hinnoitteluvoimaa ei ole, hän kertoo.

Arvonlisävero on joka tapauksessa yksi tärkeä ainesosa kehysriihen veropäätöksissä, joista hallitus tänään kertoo.

– Verrattuna mahdollisiin muihin veronkorotuksiin niin ehkä tämä (yleisen ALV:n korotus) on sitten vähemmän huono vaihtoehto, vaikka ei missään nimessä kivuton tai pulmaton, Brotherus luonnehtii.

Lue myös: Mediat: Hallitus aikoo korottaa yleistä arvonlisäveroa 25,5 prosenttiin

Yllättävä piirre

Merkittävintä – ja yllättävintäkin – ratkaisussa on Suomen yrittäjien pääekonomistin mielestä juuri suureksi venyvä ero eri arvonlisäverokantojen välillä. Kantoja on nykyisellään kolme.

– Ehkä tasaisempi kohtelu kaikkiin verokantoihin, vaikka prosenttiyksikkö kaikkiin lisää, olisi estänyt sen, että alennettujen ja ylimmän kannan ero ei olisi kasvanut näin suureksi kuin nyt näyttää tapahtuvan. Sitten 90-luvun ei ole ollut näin suurta eroa verokannoissa – eli eroa sen ylimmän ja alimman kannan välillä. Tämä voi vaikuttaa taloudelliseen tehokkuuteen ja yritysten väliseen kilpailuasetelmaan. 

Ennen hallituksen muutoksia yleinen ALV-kanta Suomessa on 24 prosenttia. Alennettu verokanta, joka koskee elintarvikkeita, rehua ja ravintola- ja ateriapalveluja on 14 %. Toinen alennettu verokanta, 10 %, koskee muun muassa kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, lääkkeitä ja majoituspalveluita, kertoo Vero.fi-sivusto.

Jo aiemmin hallitus on jo hallitusohjelmassaan sopinut, että nykyiseen kymmenen prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet siirretään 14 prosentin arvonlisäverokantaan – lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä. 

Päätös korottaa muun muassa kirjojen, lääkkeiden, liikuntapalveluiden, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien verotusta. Ennestään alennettu 14 prosentin arvonlisävero koskee elintarvikkeita ja ravintola- ja ateriapalveluita. 

Lue myös: Kenen kukkaroon arvonlisäveron korotus iskee? Perustelut puolesta ja vastaan

Suomi Unkarin kantaan

Nyt kehysriihessä päätetty 1,5 prosenttiyksikön kiristys ylimmässä ALV-luokassa nostaa Suomen Tanskan ja Ruotsin yläpuolelle. 

Suomi olisi näillä päätöksillään Euroopan toiseksi kovin arvonlisäverottaja – Unkarin jälkeen. 

– [Tämä] tarkoittaa riskiä siitä, että kaupan alalla matkustajatuonti lisääntyy, eli ostetaan ulkomailta pienemmän verotuksen maista tavaroita. Tosin ero Tanskaan ja Ruotsiin on vain puoli prosenttiyksikköä, mutta kokonaisuutena se kertoo, että Suomi on tämänkin veron osalta kansainvälisillä mitalisijoilla, Brotherus kertoo.

– Siinäkin, että mennään yleisessä alv:ssa yli sen 25 prosentin, voi nähdä tiettyjä psykologisesti huonoja puolia – että, toisin kuin Ruotsissa ja Tanskassa, jo yli neljäsosa menee veroihin.

Lue myös: Orpo: Suomi joutuu EU:n tarkkailuluokalle ilman toimia jo tänä vuonna – tässä nopeiden sopeutusten mittakaava