Tynkkynen ei muuttaisi Suomen toimia käännytyslain suhteen edes EU-tuomioistuimen langettavan ratkaisun jälkeen

Suomen tulevan kauden europarlamentaarikot jakautuvat näkemyksissään siitä, miten Suomen pitäisi toimia itärajansa kanssa mahdollisen EU-tuomioistuimen langettavan ratkaisun jälkeen.

Vasemmistoliiton Li Anderssonin mukaan Suomen tulisi silloin itsestään selvästi muuttaa käyttäytymistään, mutta perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen ei antaisi edes langettavan ratkaisun ylikansallisesta tuomioistuimesta muuttaa Suomen toimintaa itärajalla.

– Silloin minä näkisin, että se tulee olemaan todella iso tyrmäys Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Ja meidän ei semmoista tule sulattaa ja uskon, että se saattaa laittaa liikkeelle isompiakin aaltoja EU:n sisällä, Tynkkynen sanoi.

Asiaa kommentoi etäyhteyksin kaikkiaan viisi Euroopan parlamentin alkavan kauden suomalaista jäsentä tiedotustilaisuudessa, joka edelsi parlamentin ensi viikon täysistuntoviikkoa Strasbourgissa.

Andersson piti selvänä, että Suomi on sitoutunut noudattamaan EU-tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja.

– Jos käy niin, että EU-tuomioistuin tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuin myöhemmin antaa langettavan tuomion suomelle, on aivan itsestään selvää, että Suomi silloin noudattaa näiden tuomioistuinten päätöksiä.

Eduskunta äänestää niin sanotun käännytyslain hyväksymisestä tänään. 

Lailla turvapaikanhakua pyrittäisiin estämään kuukaudeksi kerrallaan osassa Suomen rajaa lukuun ottamatta tiettyjä poikkeuksia, mikäli vieras valtio masinoi turvapaikanhakijoita rajalle ja hallitus ja presidentti toteavat kriteerien täyttyvän.

Vastaajista Tynkkynen, Andersson ja Pekka Toveri (kok.) ovat myös painamassa perjantaina äänestysnappia, kun eduskunta äänestää laista.

Kysymys yhä teoreettinen

Keskeiset suomalaiset eurooppaoikeuden asiantuntijat ovat arvioineet, että laki rikkoo EU:n perusoikeuskirjasta ja muun muassa menettelydirektiivistä rakentuvaa EU:n turvapaikkaoikeuden kokonaisuutta. 

Kyse on oikeudesta hakea turvapaikkaa, ehdottomasta palautuskiellosta ja oikeudesta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

Arvioista huolimatta Suomen käyttäytyminen mahdollisen langettavan ratkaisun jälkeen on useasta syystä yhä kaukana.

Tämä johtuu siitä, että ensin laille täytyy saada hyväksyntä eduskunnalta. 

Sen jälkeen joko EU-komission tai jonkin jäsenmaan tulisi lisäksi nostaa rikkomuskanne Suomea vastaan ja tuomioistuimen tulisi todeta Suomen rikkovan EU-oikeutta.

Käännytyslaki olisi voimassa vuoden, kun taas prosessi EU-tuomioistuimessa kestää yleensä tätä kauemmin. 

Jotta kysymys Suomen käyttäytymisen muuttamisesta olisi mielekäs, olisi tilanteen itärajalla siis myös täytynyt jatkua jännitteisenä ja eduskunnan pitänyt äänestää laki uudestaan voimaan useammin kuin kerran.

Vastaukset siis kuvaavat nyt ennen kaikkea sitä, olisivatko Euroopan parlamentin alkavan kauden jäsenet valmiita rikkomaan nykyistä EU-oikeutta tuomioistuinpäätöksen jälkeen.

Keskiryhmien parlamentaarikot varovaisina

Suurinta valtaa Euroopan parlamentissa käyttävät keskustaoikeistosta, keskustavasemmistosta ja liberaaleista koostuvat niin sanotut keskiryhmät. Kaikki tiedotustilaisuudessa paikalla olleet niiden alkavan kauden parlamentaarikot käytännössä tavalla tai toisella väistivät kysymyksen.

Kokoomuksen Pekka Toveri sanoi, että Suomen tulee pohtia miten asiasta päästään eteenpäin.

– Se on selvää, että Euroopan unionista tällä tulevalla kaudella meidän pitää ottaa aika tarkkaan syyniin nämä meidän omat säännökset, että emme ammu itseämme jalkaan näissä asioissa.

Demarien Eero Heinäluoma kuvasi tuskan koskevan niitä jäsenmaita, jotka ovat Venäjän tai Valko-Venäjän naapureita. 

Hänen mukaansa on parempi, että oikeusistuimet tekevät oman työnsä ja poliitikot eivät ota kantaa noihin päätöksiin.

Keskustalainen Elsi Katainen puolestaan katsoi, että eduskunnassa ollaan muodostamassa jonkinlaista ennakkotapausta. 

Varsinaiseen kysymykseen mahdollisen langettavan ratkaisun jälkeen hänkään ei ottanut kantaa. Hän sanoi kuitenkin, että Suomen kaltaisesta tilanteesta pitäisi olla EU:n yhteinen näkemys.

Lue myös: Suora lähetys eduskunnasta: "Käännytyslain" kohtalo ratkeaa tänään