Putinistien kaverit, turvapaikkamenettely ja yhteisvelka – nämä kuumensivat keskustelua MTV:n eurovaalitentissä

Osa 4: Äärioikeiston nousu – kuka leikkii kenenkin kanssa? 8:30
Kysymys putinistien kavereista kuumensi keskustelua MTV:n eurovaalitentissä.

MTV:n eurovaalitenttiä seurattiin tässä jutussa. Koko tentti on katsottavissa MTV Katsomosta. 

Suurimpien puolueiden puheenjohtajat kohtasivat toisensa MTV:n ensimmäisessä eurovaalitentissä. Turvallisuuteen ja oikeiston nousuun Euroopassa keskittyvään tenttiin osallistuivat Petteri Orpo (kok.), Riikka Purra (ps.), Antti Lindtman (sd.), Petri Honkonen (kesk.) ja Sofia Virta (vihr.)

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko perui aiemmin keskiviikkona osallistumisensa tenttiin lääkärin suosituksesta, jonka vuoksi keskustaa edusti puolueen varapuheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Petri Honkonen. 

Tekstimuotoinen seuranta:

21.02: Tentti on loppunut

MTV:n eurovaalitentti on päättynyt. Koko tentti on katsottavissa MTV Katsomosta.

Äärioikeiston nousu 

21.01: Virta listaa sisäisiä turvallisuusuhkia

Puheenjohtajat puhuvat toistensa päälle, juontaja Andersson rauhoittelee. Virran mukaan tentti voi kuulostaa sekoilevalta katsojille.

– Minä eikä varmasti kovin moni muukaan suomalainen vanhempi halua lapsen kasvavan Euroopassa, jossa jokainen lapsi ei ole samana arvoinen, jossa naisten oikeuksia heikentään, jossa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia torjutaan. Tämä, jos jokin on sisäinen turvallisuusuhka.

Virran mukaan laitaoikeistopuolueissa käytetään hyväksi ihmisten pelkoja ja myydään helppoja ratkaisuja.

– Se on ihmisten sumuttamista, johon isojen puolueiden kuten EPP-ryhmittymän ei pidä lähteä mielistelemään.

Purran mukaan Virta ei tunne maahanmuuton turvallisuusongelmia isoissa kaupungeissa.

– Te ette tunne tätä todellisuutta, Purra toteaa.

– Eli oletteko te laitaoikeisto? Minä puhuin laitaoikeistosta eli kertooko Riikka Purra, että puhuin teistä?

Purra toteaa, että hän ei määrittele puoluettaan.

21.01: "Kun äänestää keskustaa, tietää mitä saa"

Honkasen mukaan kun äänestää keskustaa, äänestäjä tietää mitä saa.

– Kukaan ei tiedä, Purra piikittelee.

– Meidän meppimme noudattavat sitä linjaa, jota puolue Suomessakin edustaa. Valitettavasti samaa ei voi sanoa kokoomuksen mepeistä, jotka ovat edustaneet kovin toisenlaista linjaa europarlamentissa kuin Suomen päässä.

21.00: "Teidän pitäisi katsoa likaa omassa pesässänne"

Purra pitää puheenvuoron, jossa hän pohtii miksi laitaoikeisto nousee.

– Kun puhutaan maahanmuuttopolitiikasta, se yleisesti on ainakin demareiden päähuomion kohteena. Sen sijaan jos se on Venäjämyönteisyys, teidän pitäisi katsoa likaa omassa pesässänne.

– Riikka Purra, teidän puolue oli viidestä vuodesta neljä vuotta venäjämielisessä ryhmässä, Lindtman vastaa.

– Se, että Riikka te olette valmis olemaan samassa ryhmässä Orbanin kanssa osoittaa, että teille maahanmuuton vastustaminen on tärkeämpi kuin Venäjän kuriin laittaminen.

20.59: "Heikompi EU on Venäjän etu"

– Jos annamme laita- ja äärioikeistolle pikkurilli, se tarkoittaa Ukraina-tuen hapertumista, EU:n yhtenäisyyden heikentämistä ja heikkoa EU:ta. Ja heikompi EU on Venäjän etu, Lindtman sanooo Orpolle.

– Tästä me olemme aivan samaa mieltä, toteaa Orpo.

Orpon mukaan EU:ta hajoittaville voimille ei pidä antaa tilaa ja niiden kanssa ei pidä tehdä yhteistyötä.

Lindtman nostaa esiin italialaisen Melonin hallituksen, jota Orpo on kehunut. Hallituksen pääministeri on vaatinut Stoltenbergin eroa. Orpon mukaan hän ei hyväksy tätä.

20.55: Orpo nostaa esiin "vasemmistoputinistit"

EU-parlamentin poliittiset ryhmät keskustaoikeistolaista EPP:tä lukuun ottamatta allekirjoittivat viime viikolla kirjelmän, jonka mukaan ne eivät tee yhteistyötä laitaoikeiston ja radikaalien puolueiden kanssa.

Orpolta kysytään, miksi kokoomuksen parlamentin kotiryhmä EPP ei ole allekirjoittaneiden joukossa.

– Se on aivan selvää, että EPP tai kokoomus sen jäsenenä ei ole valmis tekemään laitaoikeiston kanssa yhteistyötä. 

Orpo nostaa esiin laitavasemmiston. Hänen mukaansa vasemmistoputinisteille aurataan tietä.

– Nyt tulee ihan puppupuhetta pääministeriltä, sanoo Lindtman.

Lindtman kiistää, että sosiaalidemokraatit olisi aurannut tietä laitavasemmistolle.

Osa 4: Äärioikeiston nousu – kuka leikkii kenenkin kanssa? 8:30

Lisää yhteisvelkaa vai ei? 

20.48: Keskusta ei valmis yhteisvelkaan

Orpon mukaan yhteisvarat tarkoittavat veroja. Orpo sanoo, että on asiasta eri mieltä Ursula von der Leyenin kanssa.

Honkonen toteaa, että toivottavasti Orpo sanoi asiasta von der Leyenille tämän vierailullaan Suomessa.

– Olen sanonut, Orpo toteaa.

Honkosen mukaan näyttää siltä, että hallitus on kulisseissa myöntynyt EU:n yhteisvelkaan.

– Ei ole, Orpo sanoo.

Honkosen mukaan keskusta ei ole valmis yhteisvelkaan.

Virran mukaan yhteisvelkaa voidaan ottaa, jos Venäjän pysäyttäminen Ukrainassa ja EU:n turvaaminen sitä vaatii. 

Lindtman piikittelee, että verojen korottamista vastustaa nyt Suomen historian suurimman korotukseen arvonlisäveroon tehnyt valtiovarainministeri.

20.46: Purra ja Lindtman nokikkain

Haluaisin tätä yhteisvelkaa Ukrainan tukemiseksi kannattavilta kuulla mitä lisäarvoa se tuo suhteessa siihen, että kaikki maat osallistuvat, kysyy Purra.

– Kannatamme Ukrainan tukemiseksi annettavaa rahaa tässä ja nyt. Ei sen siirtämistä yhteisvelalla tuleville sukupolville, mutta sanon että sitäkään ei voi sulkea pois.

– Ei vastausta, Purra toteaa Lindtmanille. 

20.43: EU:n tehtävä yhdessä enemmän, sanoo Lindtman

– Ukraina tarvitsee lisää tukea ja EU:n on tehtävä yhdessä enemmän. Siihen tarvitaan EU:lta lisää varoja: Ukrainan tukemiseen ja puolustuksen vahvistamiseen, sanoo Lindtman.

20.41: Purra ei kannata yhteisvelkaa

Riikka Purralta kysytään, kannattaako hän uutta yhteisvelkaa Ukrainan auttamiseksi.

– Ei yhteisvelalle edes Ukrainan auttamiseksi. Yksinkertaisesti se ei tuo mitään lisäarvoa siihen, että tätä kierrätetään EU:n kautta, mikä voidaan tehdä kansallisella tasolla.

Orpolta kysytään onko kysymys siitä, miksi velkaa kutsutaan.

– Emme kannata yhteisvelkaa, mutta olen sanonut, että takaportti on pakko olla Ukrainan osalta, jos tilanne menee niin kriittisesti.

Orpon mukaan sitä ennen on olemassa keinoja tukea Ukrainaa taloudellisesti. 

20.40: Keskustelussa yhteisvelka

Seuraavaksi siirrytään keskustelemaan eurooppalaisesta yhteisvelasta. 

STT:n tuoreen kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista tukee uutta eurooppalaista yhteisvelkaa ainakin joissain määrin keinoksi rahoittaa Euroopan omaa puolustusta tai Ukraina-tukea. 

Osa 3: Lisää yhteisvelkaa vai ei? 7:55

EU myöhässä Ukrainassa – mikä on hinta? 

20.37: Käsiäänestys jäsenmaiden veto-oikeudesta

Andersson pyytää käsiäänestystä, ketkä puheenjohtajista kannattavat sitä, että EU:ssa luovutaan yksittäisten jäsenmaiden veto-oikeudesta.

Kaikkien kädet nousevat.

Purra tarkentaa, että hän tukee ajatusta tietyissä turvallisuuspolitiikan kysymyksissä, mutta ei halua EU:lle lisää mahdollisuuksia enemmistöpäätösten tekemiseen.

20.30: Venäjän jäädytettyjen varojen käyttö

Puheenjohtajilta kysytään, pitäisikö Venäjän keskuspankin jäädytettyjä varoja käyttää Ukrainan tukemiseksi.

Orpon mukaan varoja pitää käyttää, eikä Unkarin Viktor Orban voi asiaa torpata.

Vihreiden Virta on samaa mieltä, hänen mukaansa varoja tulee ehdottomasti käyttää

Myös Purra kannattaa ajatusta, mutta huomauttaa, että Yhdysvalloille asian esittäminen on helppoa, koska varat sijaitsevat pitkälti Euroopassa.

Keskustan Honkonen tukee myös, mutta haastaa Purraa siitä, että perussuomalaiset on liittymässä samaan ryhmään Orbanin puolueen kanssa.

– Toivoisin, että tämä ei pääse vaikuttamaan Suomen linjaan.

Purran ja Honkosen välille syntyy pieni sanaharkka siitä, pystyykö Orban vaikuttamaan ryhmän ratkaisuihin.

20.30: Pulaa ammuksista, raudasta ja rahasta

– Se mistä Ukrainalla on pula on ammuksista, raudasta ja rahasta, toteaa Lindtman.

20.30: "Suomella ei mitään hävettävää"

– Suomella ei ole mitään hävettävää, me olemme edellisen kuin nykyisen hallituksen ajan tukeneet Ukrainaa suhteessa bruttokansantuotteeseen ja maamme kokoon hyvin, sanoo keskustan Honkonen.

20.26: Ranska alisuorittanut Ukrainan auttamisessa, sanoo Orpo

Orpo sanoo katsovansa maita, jotka eivät ole vielä vastaavalla tavalla auttaneet aseellisesti Ukrainaa.

– Ranska on toistaiseksi alisuorittanut.

– Kaikkien pitäisi kantaa vastuutaan.

Purra sanoo olevansa Orpon kanssa samaa mieltä.

– Ranska on suurin esimerkki maasta, joka puhuu kyllä paljon ja käyttää Ukrainaa poliittisesti Macronin kannalta jonkinlaisena oman profiilin nostamiseen tarkoitettuna välineenä.

Purran mukaan Ukrainaa pitää tukea kansallisesti enemmän.

Purran mukaan jäädytettyjen varojen hyödyntämisessä tulee edetä. Hänen mielestään Ukrainan tukemista ei tule hoitaa yhteisvelkainstrumentilla. 

20.25: Missä teot Ukrainan tukemiseksi?

Seuraavaksi siirrytään keskustelemaan Ukrainasta. 

Sotilasasiantuntijoiden mukaan Ukrainan tilanne on surkeampi kuin kertaakaan sodan aikana. 

Orpo on todennut, että Euroopan turvallisuuden parantamiseksi olisi tehtävä ripeästi päätöksiä. Orpolta kysytään, missä teot ovat puheiden tueksi.

– Tekojakin on tapahtunut, mutta tilanne on erittäin kriittinen. Ei ole tehty tarpeeksi.

Orpon mukaan nyt aseita, ammuksia ja välineitä täytyy saada Ukrainalle.

Osa 2: EU myöhässä Ukrainassa – mikä on hinta? 9:17

Hybridivaikuttaminen rajoilla ja käännytyslaki

20.18: Orpo väläyttää kahta maata turvapaikkamenettelyn siirtämisestä

Jan Andersson haluaa Orpolta pari esimerkkiä turvallisista maista.

– Vaikkapa Albania tai Marokko.

Orpon mielestä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa on pakko tehdä, ja auttaa turvapaikanhakijoita näkemään itselleen tulevaisuus näissä maissa.

20.14: Turvapaikkamenettelyn siirtäminen

Seuraava kysymys koskee turvapaikkamenettelyn siirtämistä EU:n ulkopuolelle. Kysymys jakaa ennen kaikkea kokoomuksen parlamenttiryhmä EPP:tä.

Jan Andersson pyytää Petteri Orpoa suomentamaan, kannattaako hän turvapaikkamenettelyn siirtämistä EU:n ulkopuoliseen maahan vai ei.

– Kannatamme kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

Andersson kysyy mitä se tarkoittaa.

– Se tarkoittaa sitä, että kun ihminen lähtee jostain kolmannesta maasta tai kulkee jonkun toisen maan läpi pyrkiessään europpaan, ja he lähtevät salakuljettajien matkaan hengenvaaralliselle matkalle yli Välimeren. 

– Me haluamme kehittää yhteistyötä näiden maiden kanssa, että voisiko siellä tehdä tämän turvapaikkaprosessin.

20.12: Välineellistetty maahanmuutto

Nyt keskustellaan välineellistetystä maahanmuutosta. Petteri Orpolta kysytään olisiko tärkeintä saada aikaan EU-tason ratkaisuja, eikä niin, että jokainen maa sammuttelee omia tulipalojaan.

Orpon mukaan juuri läpi saatu lainsäädäntöuudistus ei ratkaissut Suomen ongelmaa, vaan siksi tarvitaan ”lisäpalanen” torjumaan välineellistettyä maahanmuuttoa. Hänen mukaansa perustuslakiin on jätetty mahdollisuus poikkeuslakiin.

Orpon mielestä perustuslakia ei olla rikkomassa.

20.11: Keskusta suhtautuu myönteisesti käännytyslakiin

Keskustan Antti Kaikkonen on aiemmin todennut, että keskustan on syytä tukea lakia. Honkoselta kysytään, onko hän samoilla linjoilla.

Honkosen mukaan puolue suhtautuu lakiin myönteisesti.

20.10: SDP ei ota kantaa käännytyslakiin

Käännytyslaki tarvitsee tukea myös oppositiopuolueilta. Antti Lindtman (sd.) toteaa, että puolue on katsonut esitystä kolmen kohdan kautta.

– Tähän on välttämätöntä saada perustuslakivaliokunnan käsittely, arvio alle ja sen jälkeen muodostamme kannan. 

20.09: Rajavartioiden vastuu

Käännytyslaki edellyttää, että maahan pyrkivät eivät olisi erityisen haavoittuvassa asemassa. Arviointi jää käytännössä rajavartijoille. 

Riikka Purran (ps.) mukaan lainsäädännöllä pyritään varmistamaan rajavartijoille mahdollisuus toimia hybridioperaatiotilanteessa.

20.08: Virta suhtautuu käännytyslakiin kriittisesti

– Venäjän toiminta on täysin tuomittavaa , kommentoi Sofia Virta (vihr.).

Virta sanoo suhtautuvansa käännytyslakiin kriittisesti.

20.05: Perustelut käännytyslaille

Euroopan turvallisuustilanne on vakavin sitten toisen maailmansodan ja Suomelta odotetaan nyt paljon. 

Petteri Orpolta (kok.) kysytään perusteluja käännytyslaille, joka näyttää olevan kansainvälisten sopimusten ja Suomen perustuslain vastainen.

– Meidän pitää pitää huolta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta ja rajaturvallisuudesta, Orpo sanoo.

Orpon mukaan poikkeuksellinen laki antaa työvälineet turvallisuusviranomaisille myös maastorajoilla.

– Tämä täytyy ymmärtää eurooppalaisella tasolla ja tämä on itse asiassa jo tapahtunut. 

Osa 1: Hybridivaikuttaminen rajoilla ja käännytyslaki 14:57

20.03: Eurovaalitentti on käynnistynyt

Viiden suurimman eduskuntapuolueen eurovaalitentti on käynnistynyt. 

19.50: Puheenjohtajien eurovaalitentti alkaa pian

Tervetuloa seuraamaan MTV Uutisten puheenjohtajien eurovaalitenttiä. Studiossa ovat viiden suurimman eduskuntapuolueen edustajat: Petteri Orpo (kok.), Riikka Purra (ps.), Antti Lindtman (sd.), Petri Honkonen (kesk.) ja Sofia Virta (vihr.)

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko perui tänään osallistumisensa tenttiin lääkärin suosituksesta, jonka vuoksi keskustaa edustaa puolueen varapuheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Petri Honkonen.

Pian alkavassa tentissä tullaan keskittymään turvallisuuteen ja oikeiston nousuun Euroopassa. 

Tenttiä voi seurata jutun alussa olevalta videolta sekä tekstimuodossa tästä artikkelista. 
 

Löydä ehdokkaasi MTV:n Eurovaalikoneesta tästä.

Lue kaikki uutiset eurovaaleista tästä.


 

Lue myös:

    Uusimmat