Kokki Hanna Gullischen kertoo saavansa törkyviestejä, kun hän julkaisee esimerkiksi lihaan liittyviä päivityksiä.
Ruokavaikuttajana tunnettu Hanna Gullichsen joutui törkyviestien kohteeksi, kun hän päätti valmistaa Sunnuntaiserviisi-ohjelmassaan lihaa grillissä. Ohjelmissaan hän kokkailee erilaisia ruokia. Monet ihmiset ovat pahoittaneet mielensä, kun tarjolla ei olekaan kasvis- tai vegaanivaihtoehtoja.
Gullichsen kertoo saaneensa kymmenien, jopa satojen viestien vyöryn. Osa viesteistä on ollut loukkaavia. Gullischen kertoo, että yleisesti ottaen kertakäyttöastiat, ketsuppi, pillimehu, makkara ja liha ovat sellaisia tuotteita, jotka saavat raivon nousemaan sosiaalisessa mediassa.
Erilaisia ruokatabuja ja -kieltoja
Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian yliopettaja Vesa Heikkinen on keskittynyt erilaisiin ruokatrendeihin ja ruokamarkkinoihin. Hän kertoo tunnistaneensa vastaavanlaisia keskusteluja, joissa ruoka aiheuttaa voimakkaita tunteita.
– Meillä on aina jotain tabuja, ruokakieltoja ja halveksittuja ruokia sekä väheksyttyjä raaka-aineita, Heikkinen kertoo.
– Ruokatabu saattaa olla kulttuuri ja kaupunkien ja eri sukupolvien mielessä.
Nyt vallallaan olevassa ruokatrendissä keskeisessä roolissa on kasvis- ja vegaaniruoka. Ruokaan liittyy tunteita. koska se identifioi ihmistä itseään sekä ryhmää, johon ihminen haluaa kuulua, Heikkinen kertoo.
– Ruualla osoitetaan omaa heimoutta, elämäntyyliä, tapoja, peilataan omaa itseä, siihen liitetään vahvasti oma ostovoima, ikä, mistä päin on kotoisin. Ruuassa on kyse matkasta omasta lapsuudenkodista omaan nykyiseen elämäntilanteeseen. Ruoka on keino erottautua muista, sillä selvennetään omaa urheilullisuutta, ravitsemuskatsausta, yritetään erottautua muista ja katsoa eteenpäin.
"Suomeen trendit tulevat myöhemmin"
Yliopettaja näkee, että ihmisen ruokatottumuksiin vaikuttaa esimerkiksi oma lähi- ja ystäväpiiri sekä kulttuuri.
– Lisäksi meillä on muutamia esimerkkisuunnannäyttäjiä, kuten bloggaajat, keittiömestarit, mutta ennen kaikkea tänä päivänä pitkälti elokuvatähdet, maailmantähdet, musiikkitähdet. He imaisevat vaikutteita ja tuovat ne julki, jonka jälkeen massat imaisevat ne mukanaan. Mutta sen voi sanoa, että Suomeen trendit tulevat yleensä 2–3 vuotta myöhemmin kuin esimerkiksi Amerikkaan tai muuhun länsimaiseen kulttuuriin.
Heikkinen näkee, että koronakriisi on muuttamassa ruokatrendejä: nyt on korostunut lähialueen tuotanto ja kaukomailta tuotua ruokaa kohtaan aletaan suhtautua entistä enemmän varauksella.
– Lähellä tai Skandinaviassa tuotetut tuotteet, lähiruoka eli kasvit ja liha, kalastus, myös särki ja roskaruokana luonnehditut kalat, tulevat valtavirtaan, Heikkinen arvioi.