Ulkoministeriöön vuonna 2013 kohdistuneen laajan verkkovakoilun tutkinta on keskeytetty, kertoo suojelupoliisi (supo).
– Kyse on siitä, että rikosepäilyä ei ole voitu kohdistaa kehenkään yksittäiseen henkilöön, eikä nyt ole saatavissa sellaista lisäselvitystä, joka vaikuttaisi asiaan, sanoo STT:lle supon virkaa tekevä viestintäpäällikkö Minna Passi.
MTV Uutiset paljasti verkkovakoilun 31. lokakuuta 2013.
MTV3: Suomen ulkoministeriö laajan verkkovakoilun kohteena vuosia
Kyse on kahdesta erillisestä tapauksesta, joissa molemmissa on epäilty valtiollisia toimijoita. Supo ei tarkemmin kommentoi, minkä valtioiden on epäilty olleen vakoilun takana.
– Jo vuonna 2014 on kerrottu, että esitutkinnassa on onnistuttu pääpiirteittäin selvittämään ulkoministeriöön kohdistuneet tietomurrot, Passi sanoo.
Passin mukaan tapausta on supossa tutkittu aktiivisesti, mutta rikosvastuun kohdentaminen on ollut erittäin vaikeaa.
– Totta kai kyseessä ovat erittäin vakavat rikokset, kun ne ovat kohdistuneet Suomen valtioon ja hyvin aktiivisesti tapauksia on selvitetty.
Tapauksen aktiivinen tutkinta aloitetaan Passin mukaan välittömästi uudelleen, jos tulee ilmi uusia asiaan vaikuttavia seikkoja.
– Siinä tapauksessa tutkiva yksikkö olisi keskusrikospoliisi.
Passi sanoo, että tämän enempää supo ei kommentoi asiaa.
Mittava määrä materiaalia
Suposta kerrottiin vuonna 2014, että tietomurroissa vietiin hyvin mittava määrä materiaalia. Verkkovakoilu ehti jatkua useita vuosia.
Kaikkia vietyjä asiakirjoja ei ole voitu yksilöidä, vuonna 2014 kerrottiin. Kaikkein salaisinta aineistoa ei ulkoministeriön mukaan kuitenkaan vuotanut, sillä salainen ja luottamuksellinen aineisto liikkuu eri järjestelmissä.
Suojelupoliisi sai tiedon ensimmäisestä tietomurrosta ulkomailta alkuvuodesta 2013. Vinkki tuli suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan "ystävällismielisen maan viranomaiselta".
Tutkinnan yhteydessä havaittiin toinen, vielä vakavampi tapaus, jota suojelupoliisi kuvailee toteutukseltaan erittäin edistykselliseksi ja vaikeasti havaittavaksi.