Suuri puheluhuijaus vei irakilaismiehet vankilaan: Espoon Sellosta ostetuilla liittymillä aiheutettiin suomalaisille teleyhtiöille miljoonavahinko – iso osa rahoista katosi

Lue myös: Suomalaisilla puhelinliittymillä huijattiin miljoona euroa Sambiassa – kahdeksalle irakilaiselle petossyyte

Puhelinhuijauksissa oli kyse siitä, että Suomessa hankitut tavalliset kännykkäliittymät päätyivät Saksaan. Liittymillä tehtiin kymmeniä tuhansia soittoja muun muassa Sambian, Burkina Fason, Guinean ja Uruguayn verkoissa kansainvälisiin numeroihin. 

Suomalaiset teleyhtiöt joutuivat maksamaan kansainvälisten soittojen korvaukset ulkomaille. Käräjäoikeuden mukaan rikoksilla aiheutettiin teleoperaattoreille yhteensä yli 1,7 miljoonan euron vahingot. DNA:n vahingot muodostivat summasta pääosan, noin 1,5 miljoonaa euroa. Elisan ja Telian vahingot jäivät selvästi pienemmiksi.

Tosiasiassa yritysten – erityisesti DNA:n – maksama summa jäi selvästi pienemmäksi, koska yritys onnistui neuvottelemaan ulkomaille maksettavia summia suomalaisliittymien petossoitoista.

Suomalaiset teleyhtiöt menettivät petosten takia noin 270 000 euroa.

IRSF-petokset

Rikoksissa oli kyse niin sanoitusta IRSF-petoksista. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista International Revenue Share Fraud. Ilmiö on tiedetty jo 2000-luvun alusta ja petokset ovat aiheuttaneet maailmalla teleoperaattoreille miljardivahinkoja.

Kyse on siitä, että esimerkiksi suomalainen teleoperaattori on velvollinen maksamaan yhdysliikennemaksua Euroopan ulkopuolisissa verkoissa sille teleoperaattorille, jonka verkossa soitot on tehty. Kyse on korvauksesta toisen verkon käytöstä.

Eli jos Suomesta ostetulla liittymällä soitetaan Gambian verkosta Etelä-Afrikkaan, niin suomalainen yritys maksaa yhdysliikenteestä gambialaiselle puhelinyritykselle, joka puolestaan maksaa sitten korvausta eteläamerikkalaiselle.

Rehellinen asiakas maksaa soitosta aiheutuneet kulut suomalaisessa puhelinlaskussaan, mutta huijauksissa laskua ei ole tietenkään tarkoitus edes maksaa.

Uruguaysta Kongoon

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden ratkaiseman jutun kansainvälisyydestä kertoo se, että Suomesta hankituilla liittymillä oli soitettu muun muassa Uruguayn verkosta Kongoon, Etelä-Afrikkaan, Liberiaan, Senegaliin, Maliin ja Päiväntasaajan Guineaan sekä Puolaan.

Burkina Fason verkoista oli soitettu useisiin Afrikan valtioihin kuten Etelä-Afrikkaan ja Marokkoon sekä myös Kuubaan ja Liettuaan. Guinean verkoista oli tehty Tunisiaan ja Sierra Leoneen.

Puolan verkoista soitettiin Madagaskarin, Hondurasin ja Päiväntasaajan Guinean televerkkoihin.

Nämä olivat vain esimerkkejä. Soittoja oli muitakin.

Missä soittaja oikeasti on?

Huijauspuhelut soitetaan joko yksitellen tai koneellisesti. Käräjäoikeuden kuulemien asiantuntijoiden mukaan tyypillistä on, että soitot menevät maksunumeroihin, jotka saavat korvauksensa näistä yhteysmaksuista.

Eli jos esimerkiksi suomalaisella liittymällä soitetaan Burkina Fasossa sierraleonelaiseen kalliiseen vetovihjenumeroon, raha kiertää teleyhtiöiden provisoilla vähennettynä Suomesta Burkina Fasoon ja Sierra Leoneen teleyhtiöiden välillä ja lopulta vihjenumeron omistaja saa rahaa sierraleonelaisesta telefirmasta.

Maksaja on suomalainen teleyritys, jos asiakas ei maksa. 

Tapauksessa tosin jäi tosiasiassa epäselväksi, olivatko Suomesta hankitut liittymät oikeasti päätyneet esimerkiksi Uruguayhin, vai oliko joillain tietoteknisillä ratkaisuilla saatu vain näyttämään että soitot tulivat Uruguaystä – ja myös laskuttivat Uruguayn verkkoa.

Soittojen suuri määrä ja samanaikaisuus viittasivat siihen, että soitot tehtiin teknisellä apuvälineellä ja mahdollisesti eri maasta kuin puhelut vaikuttivat soitetun, oikeuden kuulemat asiantuntijat totesivat.

DNA:n miljoonasoitot

Kansainväliset teleyhtiöt saivat vuonna 2018 aikaan sopimuksen, jolla näitä huijauksia on pyritty estämään. Siinä teleyhtiöt sitoutuivat toimittamaan vuorokauden tai puolentoista kuluessa ennakkotietoja tulevista laskuista sille operaattorille, jonka liittymällä on tehty outoja soittoja.

Tiedon saatuaan alkuperämaan teleyritys voisi sulkea liittymän heti.

Silti tapauksessa kävi niin, että kymmenellä Espoon Sellosta 7. joulukuuta 2018 ostetulla DNA:n liittymällä onnistuttiin joulunaikaan 2018 soittamaan sambialaisesta televerkosta kymmeniä tuhansia puheluita ennen kuin DNA sulki liittymän. Linjat olivat auki kymmenisen päivää.

Sambiasta oli lähetetty DNA:lle ilmoitus poikkeuksellisista ulkomaan soitoista reilu vuorokausi sen jälkeen, kun ne olivat alkaneet. Tuolloin oli jouluaatto, eikä Sambiasta tullut ilmoitus vastannut operaattoreiden kansainvälisen sopimuksen määrämuotoa.

DNA:n liittymät eivät siksi sulkeutuneet automaattisesti, vaan tietokonejärjestelmä tulkitsi ne epäselviksi tapauksiksi, jotka edellyttivät manuaalista käsittelyä.

Joululomien takia huijaus jatkui uudenvuoden aattoon saakka.  

DNA sai Sambiasta näistä 41000 soitosta miljoonan euron laskun, mutta onnistui neuvottelemaan maksettavan korvauksen merkittäväksi pienemmäksi.

Oikeus päätyi siihen, että esimerkiksi juuri näiden Sellon liittymien osalta tuomittujen aiheuttamana rikosvahinkona käytettiin miljoonaa euroa, koska rikoksentekijän kannalta oli sattumanvaraista että yritys neuvotteli sen pienemmäksi, eikä se riippunut rikoksentekijän toiminnasta.

Tekijöiden maksettavaksi määrättyihin korvauksiin summan pieneneminen toki vaikutti.

Elisalla ja Telialla varoitusjärjestelmät toimivat ja niiden liittymillä tehtyjen huijaussoittojen aiheuttamien vahinkojen ennen liittymien katkaisua jäi merkittävästi pienemmäksi. Myös DNA:n järjestelmät leikkasivat huijausketjut tuota 2018 joulua lukuun ottamatta.

Kellohaara

Petosjutun toinen haara liittyi pääosin kelloihin, kultaesineisiin ja lahjakortteihin.

Ostoksia tehtiin helsinkiläisestä kultasepänliikkeestä.

Pitkälti samat tekijät erehdyttivät luottoyhtiöitä myöntämään heille 4000-6000 euron lainoja, joita ei ollut tarkoitus maksaa takaisin. Vahingot olivat yhteensä joitain kymmeniä tuhansia euroja.

Liittymäkauppaa

Oikeus piti vyyhdin päätekijänä 31-vuotiasta Ali Al Sarrafia, joka sai 2018-2019 tehdyistä törkeistä petoksista ja petoksista yhteensä viiden vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistuksen.

Oikeuden mukaan Al Sarraf oli itse mukana noin 200 liittymän hankinnassa. Hän testasi liittymät ja hoiti myynnin edelleen ulkomaille rikollista käyttöä varten.

25-vuotias Yousif Yousif tuomittiin kahdesta törkeästä petoksesta ja petoksesta neljäksi vuodeksi vankeuteen.

Yousif oli oikeuden mukaan jutun toinen keskeinen tekijä ja hän oli järjestämässä noin 120 liittymää.

Oikeuden mukaan Al Sarraf ja Yousif jakoivat tehtäviään ja hankkivat teleliikkeistä Espoossa ja Lahdessa bulvaanien avulla liittymiä ja toisinaan puhelimia.

Liittymistä maksettiin irakilaisille bulvaaneille määrän mukaan, tyypillisesti 50 euroa kappale.

Kyse ei ollut prepaideista, vaan nimenomaan postpaideista eli tavallisista laskutettavista liittymistä.

Jutussa syytettyjä bulvaaneja – yhden syyte hylättiin – tuomittiin pääosin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin, mutta Sellon Dna-myymälästä suurimman miljoonahuijauksen liittymäoston tehnyt mies sai 2 v 3 kk vankeutta törkeästä petoksesta ja kahdesta petoksesta.

26-vuotias Saad Aziz oli osallisena 47 liittymän hankinnassa seitsemällä eri kerralla kolmen viikon aikana joulukuussa 2018. Oikeuden mukaan Saad Azizin menettely on ollut olennaista ja välttämätöntäkin rikosten toteutumiselle. Motiivina oli palkkio liittymästä.

Oikeus katsoi, että miljoonavahinko edellyttäisi ankarampaa rangaistusta, mutta DNA:n onnistuneet neuvottelut vahingon pienentämiseksi kuitenkin lyhensivät rangaistusta. DNA:n tosiasiallinen vahinko näistä Sambian soitoista oli alle satatuhatta euroa.

Mies määrättiin Vantaan vankilaan Yousif Yousifin ja Ali Ar Sarrafin ohella. 

Rikoshyöty kateisiin

Kaikkiaan puhelinhuijaus aiheutti tosiasiallisesti Dna:lle 137 000 euron vahingot, Elisalle 70 000 euron vahingot ja Telialle runsaan 61 000 euron vahingot.

Oikeus määräsi tuomittujen korvaamaan summat tekijöiden syyllisyyden mukaisesti ja osin yhteisvastuullisesti.

Mihin nämä suomalaisten teleyritysten huijausten takia kansainvälisistä yhdysliikenteestä maksamat 268000 euroa päätyivät?

Osa kaiketi jäi ulkomaisille teleyrityksille niiden välitysmaksuina, mutta kuinka paljon siitä meni rikollisille ja erityisesti kenelle.

Se ei Suomessa selvinnyt.