Sydämen vajaatoiminta on vakava sairaus, jonka ennuste on usein huono. Sairauden Käypä hoito -suositus on nyt päivitetty.
Noin 1–2 prosenttia suomalaisista sairastaa sydämen vajaatoimintaa. Kyseessä on vakava sairaus, jossa sydämen pumppautoiminta pettää. Lääkäriseura Duodecim on nyt päivittänyt sairauden Käypä hoito -suosituksen, kertoo Sydänliitto tiedotteessaan. Uudessa suosituksessa sairaus on jaettu neljään vaiheeseen.
Mistä sydämen vajaatoiminta johtuu?
Sydämen vajaatoiminta voi olla seurausta esimerkiksi sepelvaltimotaudista tai kohonneesta verenpaineesta.
Sydänliiton mukaan alle 55-vuotiaista noin prosentti sairastaa sydämen vajaatoiminta. Yli 70-vuotiaista sairaus on jo joka kymmenennellä. Sairaus on yhtä yleinen niin naisilla kuin miehilläkin.
Lue myös: Sydämen vajaatoiminnan oireet ovat moninaisia ja epämääräisiä – huonompi ennuste kuin joissain syövissä
Vajaatoiminnan eri vaiheet
Vuonna 2017 annettuun suositukseen nähden päivitetty Käypä hoito -suositus tuo esiin vajaatoiminnan neljä eri vaihetta.
Ensimmäisessä vaiheessa on riski sairastua. Tässä vaiheessa olisi hyvä tunnistaa tekijät, jotka lisäävät vaaraa. Näihin tekijöihin puuttumalla voidaan estää sairauden kehittyminen. Silmällä pidettäviä tekijöitä ovat esimerkiksi verenpainetauti, lihavuus, diabetes sekä olemassa oleva sydän- ja verenkiertoelimisötön sairaus. Tässä ensimmäisessä vaiheessa on mukana hyvin laaja joukko suomalaisia. Suomessa esimerkiksi arvioidaan olevan noin kaksi miljoonaa kohonneesta verenpaineesta kärsivää henkilöä.
Toisessa vaiheessa vajaatoiminnasta voidaan havaita jo merkkejä, jotka eivät kuitenkaan merkittävästi rajoita toimintakykyä.
Kolmannessa vaiheessa potilaalla on jo oireita. Oireita voivat olla esimerkiksi hengenahdistus ja heikentynyt suorituskyky.
Neljännessä vaiheessa vajaatoiminta on jo vaikea-asteinen. Potilas saattaa tarvita sairaalahoitoa toistuvasti.
Lue myös: Sydämen vajaatoimintaan sairastuneet kaipaavat enemmän tukea – noin puolet sanoo, että riittävä tieto ja tuki puuttuu
Verikokeen merkitys
Perustutkimus vajaatoiminnalle on sydämen ultraäänitutkimus. Uudessa suosituksessa nostetaan aiempaa enemmän esille myös vajaatoimintaa tutkivan verikokeen lisäarvo. Verestä mitattava BNP-koe kertoo sydämen kammioiden kuormittumisesta.
Sydänliiton mukaan tutkimus on hyödyllinen, kun selvitetään mahdollisen vajaatoiminnan mahdollisuutta. Jos verikokeen tulos on matala, vajaatoimintaa ei ole. Jos tulos on korkea, potilas ohjataan ultraäänitutkimukseen. Hyvin suuret pitoisuudet tarkoittavat melko varmasti sydämen vajaatoimintaa. Sydänliiton mukaan koe on hyödyllinen, sillä pääsy sydämen ultraäänitutkimukseen voi olla toisinaan vaikeaa.
Vajaatoimintaan liittyy usein ajoittaisia pahenemisvaiheita, vaikka joukossa olisi pitkiä hyviäkin jaksoja. Sydänliitto muistuttaa, että potilaalta vaaditaankin voimia ylläpitää hyvää elintapahoitoa ja paljon lääkkeitä sisältävää hoitoa.
Lue myös: Nämä kaksi asiaa töissä lisäävät miesten riskiä sairastua sepelvaltimotautiin
Nämä oireet voivat kertoa piilevästä sydänsairaudesta – älä jätä huomiotta!
Katso myös: Korkea verenepaine on sydämen vajaatoiminnan riskitekijä. Mitä korkealle verenpaineelle pitää tehdä?
9:32
Hoituuko korkea verenapaine elämäntapamuutoksella vai tarvitaanko lääkitystä?
Lähteet: Sydänliitto, Käypä hoito