Synnytyspelkoinen Irene Naakka halusi synnyttää toisen lapsensa keisarileikkauksella – "Tässä olisi parannettavaa Suomessa"

– Silloin oli vielä niin sanottua synnytysvalmennusta, mutta se oli vaan luentomainen tapaaminen jossain neuvolan tiloissa. Ihmettelin jo silloin, kenelle tästä on muka hyötyä, Naakka kertoo MTV Uutisten haastattelussa.

Naakka sai ensimmäisen raskauden aikana lähetteen pelkopoliklinikalle, jonka tarkoituksena oli hoitaa synnytyspelkoa. Näistäkään käynneistä ei ollut riittävästi apua.

– Se oli vaan sellainen tunnin keskustelu kätilön kanssa. Olisin tarvinnut monipuolisempaa lähestymistapaa, eikä minun pelkoni lähtenyt pois.

Kun Naakka tuli toisen kerran raskaaksi vuonna 2021, hän oli päättänyt synnyttää lapsensa sektiolla eli keisarileikkauksella.

Enemmistö sektiota toivovista naisista kokee synnytyspelkoa

Synnytyspelot voivat johtaa synnytyksen tekemiseen sektiolla. Jo joka viides synnytys tapahtuu sektiolla, mikä on THL:n mukaan yllättävää ja huolestuttavaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ylilääkäri Hanna Rouhe kommentoi MTV Uutisille, että enemmistö Suomessa sektiota toivovista naisista pelkää synnytystä jollain tasolla.

SynnytysvalmentajaMarjaana Siivolan mukaan synnytystä jännitetään ja pelätään nyt enemmän, kun synnytysvalmennus on vähentynyt sairaaloissa ja neuvoloissa.

– Perheet ovat korona-aikana enemmän yksin ja tietoa on hankalammin saatavilla. Se ajaa perheitä toivomaan sektiota, Siivola sanoo.

Lue lisää: Satu Kuismalla alkoi massiivinen verenvuoto ja "kaikki oli ohi puolessa tunnissa" - keisarileikkausten määrä kasvaa vuosi vuodelta ja se on yllättävää

Sektion tekemiseen liittyy ylilääkäri Rouheen mukaan esimerkiksi suurempi tulehdus- ja laskimotukosriski. Alateitse syntyneillä vauvoilla on myös pienempi riski sairastua allergioihin, astmoihin sekä useisiin autoimmuunisairauksiin.

– Sektion tekeminen vaikuttaa myös hedelmällisyyteen ja tuleviin raskauksiin.

Jos nainen haluaa synnytyspelkojen hoitamisesta huolimatta keisarileikkauksen, pitää se Rouheen mukaan suoda.

– Ketään ei pidä pakottaa synnyttämään alateitse.

– Synnytyspelkoja pitää silti hoitaa, vaikka äidille tehtäisiin sektio. Muuten äiti on ahdistunut läpi raskauden.

"Sektio pitäisi olla mahdollista saada omalla päätöksellä"

Irene Naakan mielestä on harhaanjohtavaa sanoa, että suurin osa sektion saavista naisista kärsisi synnytyspeloista. Naisen on saatava synnytyspelkodiagnoosi, mikäli hän haluaa saada sektion.

– Minä päätin ensimmäisen synnytyksen jälkeen, että seuraava lapsi syntyy keisarileikkauksella. En sanoisi, että minulla olisi ollut toisen raskauden aikana synnytyspelkoa, koska en minä sektiota pelännyt.

– Kuitenkin minulla on se synnytyspelkodiagnoosi, koska muuten en olisi saanut sektiota. Tässä olisi parannettavaa Suomessa, sektio pitäisi olla mahdollista saada omalla päätöksellä.

Vaikka Naakka ei pelännyt toisessa raskaudessa synnytystilannetta, hän ei kokenut saaneensa tarpeeksi hyvää hoitoa. Hän kärsi pahasta raskauspahoinvoinnista ja raudanpuutteesta, eikä hän saanut niihin tarpeeksi tukea lääkäreiltä.

Tuen puute vähensi Naakan luottamusta terveydenhoidon henkilökuntaa kohtaan toisessa synnytyksessä.

– En lähtenyt aivan hyvillä mielin synnyttämään, vaikka kaikki meni sektiolla lopulta hyvin, viikko sitten toista kertaa äidiksi tullut Naakka sanoi.

Lue lisää: Ministerinsalkkua vaihtanut Ohisalo ei pystynyt jättämään puhelinta täysin vanhempainvapaalla: ”Maailmaa katsoo eri tavalla oman lapsen kautta”

Asiantuntijoiden apu voi lievittää synnytyspelkoa

Synnytyspelkoja voidaan lievittää Naakan mielestä parhaiten kasvokkain pidetyillä kohtaamisilla asiantuntijoiden kanssa.

– Niiden kohtaamisten on oltava oikeasti pelkotiloihin erikoistuneiden asiantuntijoiden kanssa, eikä vain niin, että käydään puhumassa jonkin kätilön kanssa.

Naakka koki saaneensa ensimmäisen raskaudensa aikana apua pelkoihinsa myös sairaalavierailulla ennen synnytystä. Siellä hän pääsi näkemään ja kuulemaan etukäteen, miten sairaalassa toimitaan ennen synnytystä.

Sairaalakäynnillä sai myös lisää tietoa kätilöitä esimerkiksi kivunlievitysmahdollisuuksista ja erilaisista synnytysasennoista.

Synnytyspelkoiset voivat saada Naakan mukaan apua myös yksityisiltä palveluntarjoajilta.

– On kuitenkin epäreilua, että niitä voivat käyttää vain ne, joilla on siihen rahaa.

Katso videolta, kuinka synnytysvalmentaja Marjaana Siivola ja HUS:n ylilääkäri Hanna Rouhe keskustelevat synnytyspeloista Uutisaamussa:

Lue lisää: Lapsettomuushoitojen määrä kasvaa – asiantuntija nimeää kolme syytä ilmiölle