Syöpähoidoissa huima harppaus – uusia lääkkeitä jo suomalaisillekin

Yle uutisoi eilen uusista, mullistavista syöpälääkkeistä. Husin Syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja, professori Heikki Joensuu kertoo, mistä on kyse.

Mitä uudet syöpälääkkeet ovat?

Ensimmäisenä käyttöön on tullut lääke nimeltään ipilimumabi ja toisena nivolumabi. Kehitteillä ovat lisäksi pembrolitsumabi ja neljäntenä atetsolitsumabi. Englanniksi niitä kutsutaan yhteisellä termillä checkpoint inhibitor. Suomen kielellä tarkistuspisteen estäjä tai jarrumolekyyli voisivat olla kuvaavia sanoja.

Miten uudet lääkkeet toimivat?

Ihmisen verenkierrossa on punasoluja, valkosoluja ja valkosolujen joukossa puolustussoluja, joiden tehtävänä on puolustaa elimistöä erilaisia hyökkääjiä vastaan. Nämä T-lymfosyytit ovat eräänlaisia sotilaita, jotka kiertävät verenkierrossa vartioimassa, tuleeko jostakin bakteeri, virus tai viallinen solu.

Kun jokin T-lymfosyyteistä tunnistaa esimerkiksi syöpäsolun, sen pinnalla olevat tietyt valkuaisaineet eli jarrumolekyylit sitoutuvat kohteeseen ja aktivoivat solun tuhoamaan hyökkääjän. Syöpäsolujen pinnalla on kuitenkin usein valkuaisaineita, jotka sopivat valkosolun jarrumolekyyleihin ja pistävätkin itse jarrun päälle. Kun syöpäsolussakin on jarrut päällä, valkosolu ei pysty hyökkäämään sen kimppuun, minkä takia syöpä pääsee kasvamaan.

Keksijälle "Amerikan Nobel"

Tutkimusprosessi on usein ketju, jossa yksi tutkija löytää yhtä ja toinen toista. Näiden uusien lääkkeiden kehittelyssä keskeisessä roolissa on kuitenkin James Allison Teksasista. Hän esitti periaatteen, että puolustussoluja voitaisiin saada aktivoitua tekemällä lääkkeitä jarrumolekyylejä vastaan, ja hän myös löysi näitä jarrumolekyylejä.

Lääkkeiden kehittely on kestänyt parikymmentä vuotta, mutta lähes kaikki hoitotulokset ovat tulleet viimeisten viiden vuoden kuluessa. Keksijä on saanut Lasker-palkinnon, josta puhutaan lainausmerkeissä Amerikan Nobel-palkintona.

Nyt on sitten tehty vasta-aineita, jotka sitoutuvat jarrumolekyyleihin ja pistävät syöpäsolujen jarrun pois päiviltä, jolloin puolustussolun aktivointi pääsee käynnistymään ja elimistö hyökkää syöpäsolujen kimppuun.

Parantavatko uudet lääkkeet syöpäpotilaan vai antavatko ne lisää elinaikaa?

Ensinnäkin on sanottava, että uudet lääkkeet tehoavat osalla potilaista, mutta eivät kaikilla. Yksi tärkeä syy tähän on, että vaikka ”jarru” poistettaisiin, syöpäsolut ovat liian samanlaisia kuin normaalisolut, jolloin elimistö ei tunnista niitä vieraiksi.

Vastausta siihen, parantavatko uudet lääkkeet potilaita, ei tiedetä. Seuranta-aikaa ei ole ollut tarpeeksi. Se tiedetään, että hyvillä hoitotuloksilla on taipumus jatkua pitkään – kuukausia ja jopa vuosia. Osalla niistä potilaista, jotka ovat saaneet näitä hoitoja ja joita on seurattu muutamia vuosia, syöpä ei ole edelleenkään edennyt.

Mihin syöpiin lääkkeet tehoavat?

Lääkkeille on saatu myyntilupa kahteen syöpään: levinneeseen melanoomaan ja levinneeseen keuhkosyöpään. Tutkimuksia on meneillään monessa muussakin syövässä.

Käytetäänkö uusia lääkkeitä jo Suomessa?

Suomessa muutamia kymmeniä potilaita on saanut uusia lääkkeitä. On odotettavissa, että lähitulevaisuudessa määrä kasvaa.

Miten lääkkeitä annetaan?

Lääkkeitä tiputetaan suoneen kahden–kolmen viikon välein.

Mitkä ovat lääkkeiden sivuvaikutukset?

Sivuvaikutukset riippuvat valmisteesta, mutta mainita voisi tulehduksien kaltaiset tilat. Potilaalle voi tulla esimerkiksi keuhkojen tai paksusuolen tulehdus, jos jarrusolujen aktivoituminen on liian voimakasta. Lääkkeet ovat kuitenkin kohtalaisen hyvin siedettyjä.

Miten paljon lääkkeet maksavat?

Ne ovat todella kalliita. Hoidon hinta kaiken kaikkiaan riippuu siitä, kuinka pitkään lääkkeitä käytetään ja kuinka suurella annoksella. Yhden potilaan kohdalla puhutaan kymmenistä tuhansista tai jopa 100 000 eurosta. Tavalliset syöpähoidot ovat huomattavasti edullisempia.

Miten päätetään, kuka lääkkeitä saa ja kuka ei?

Siinä on varmasti miettimistä. Täytyy katsoa ne potilasryhmät, jotka kaikkein todennäköisimmin hyötyvät näistä lääkkeistä. Tällä hetkellä niitä ovat levinneeseen melanoomaan sairastuneet, koska juuri muita ei tällä hetkellä Suomessa näillä lääkkeillä hoidetakaan. Seuraavaksi aletaan varmaan hoitaa myös levinnyttä keuhkosyöpää sairastavia.

Ikä ei vaikuta potilasvalintaan, vaan ennemminkin yleiskunto.