Tällainen ase on tällä viikolla kadonnut rynnäkkökivääri

Rynnäkkökivääri
Rynnäkkökiväärejä Riihimäen viestirykmentissä 8. heinäkuuta 2013. Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET

    Porin prikaatin harjoituksessa Niinisalossa alkuviikolla kadonnut rynnäkkökivääri on Suomessa vain armeijan käytössä oleva ase. Maailmalla samantyyppisiin aseisiin voi törmätä yleisemmin.

    Kuluneella viikolla julkisuudessa paljon puhuttu rynnäkkökivääri on jokaiselle armeijan käyneelle miehelle ja naiselle tuttu ase.

    Kapteeni Keimo Korpioksa Porin prikaatista kertoo, että armeijassa alokas joutuu rynnäkkökiväärin kanssa tekemisiin jo palvelusviikon alkutaipaleella.

    – Suomessa se on varusmiehen, eli sotilaan, perusase. Se jaetaan kaikille noin viikon kuluessa armeijaan tulosta. Sen jälkeen rynnäkkökivääri on käytössä koko palvelusajan, Korpioksa selvittää.

    Sarjatuliaseet Suomessa sallittuja vain armeijassa

    Rynnäkkökivääri on itselataava ase, jolla voi ampua kerta- ja sarjatulta. Rynnäkkökivääreitä on useita eri malleja.

    – Lähinnä lisävarusteilla saadaan niihin erilaisia ominaisuuksia. Suomessa rynnäkkökivääreitä on armeijan lisäksi reserviläisjärjestöjen käytössä. Niissä ei ole sarjatuliominaisuutta.

    Siviilimaailmassa rynnäkkökivääreitä tiedetään olevan muun muassa järjestyneen rikollisuuden käsissä. Korpioksa kertoo, että esimerkiksi USA:ssa rynnäkkökivääreitä on myös tavallisten kansalaisten käytössä.

    – Siellä se on käsittääkseni ihan yleinen ase siviilihenkilöillä myös sarjatuliaseena. Suomessa sarjatuliaseita ei periaatteessa voi olla siviilimaailmassa hallussa lainkaan.

    Armeijan aseiden määrä on salaisuus

    Suomessa rynnäkkökivääri on Korpioksan mukaan ollut armeijan käytössä 1970-luvulta lähtien. Suomessa käytettävä malli on kehitelty alun perin venäläisen mallin pohjalta.

    Sodissa suomalaiset taistelivat vielä muilla aseilla.

    – Talvi- ja jatkosotien aikaan nykyisen kaltaista rynnäkkökivääriä ei ollut vielä keksittykään. Sotaa käytiin kivääreillä, konepistooleilla ja raskaalla konekiväärillä. Nuo aseet näkyvät myös sodasta kertovissa elokuvissa, kuten Tuntemattomassa sotilaassa.

    Sitä, miten paljon Suomessa on rynnäkkökivääreitä tällä hetkellä, Korpioksa ei voi maanpuolustuksellisista syistä paljastaa.

    –Vaikka tietäisinkin täydellisen määrän, en sitä saisi sanoa. Asia liittyy armeijan sodanajan varusteluun. Mutta kyllähän niitä aika paljon on.

    RK 62 on ”kätevä, kestävä ja tarkka taistelijan ase”

    Rynnäkkökivääriä kuvataan pääesikunnan julkaisemassa Rynnäkkökiväärin käsikirjassa ”käteväksi, kestäväksi, tarkaksi ja luotettavaksi taistelijan aseeksi”.

    Rynnäkkökivääri on taistelijan henkilökohtainen ase Suomen puolustusvoimissa.

    Ase otettiin käyttöön vuonna 1962.

    Mallina oli maailman yleisin rynnäkkökivääri, neuvostoliittolainen AK-47, eli Kalashnikov.

    Aseen kaliiberi on 7,62 millimetriä.

    Se on tehokas 300 metriin asti.

    Lippaaseen mahtuu 30 patruunaa.

    Rynnäkkökiväärin tulinopeus on 20–30 tähdättyä kertalaukausta minuutissa.

    Teoreettinen tulinopeus sarjatulella on 700 laukausta minuutissa.

    Asetta on eri versioineen valmistettu vuosina 1962–1994 yli 350 000 kappaletta.

    Lähteet: Wikipedia ja Rynnäkkökiväärin käsikirja


    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •