Tehohoitokuormitus on "selvästi maltillisempaa" ja myös toteutuvat hoitojaksot ovat lyhyempiä kuin epidemiassa aiemmin, THL arvioi.
Suomen koronaepidemian hoidossa aiemmin käyttämä malli tartuntojen testaamisesta ja jäljityksestä ei enää suuressa osassa maata pysty hidastamaan tartuntojen leviämistä, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Arvio sisältyy lausuntoon, joka on toimitettu hallitukselle tiistain koronakokouksen alla. Hallitus neuvottelee Säätytalossa koronastrategian päivityksestä, jonka odotetaan valmistuvan myöhemmin.
THL:n mukaan tartunnanjäljitys pystyy hillitsemään epidemiaa, kun tartuttavuusluku on matala, tartuntoja on suhteellisen vähän, toiminta on viiveetöntä ja ihmiset noudattavat eritystä.
– Tällä hetkellä maassamme on useita alueita, joilla nämä eivät toteudu, ja toiminnan runsaan kuormittavuuden ja vaikuttavuustavoitteen vuoksi voimavaroja tulisi nyt suunnata toisin, laitos lausuu.
THL:n mukaan strategisten painopisteiden tulisi keskittyä rokotusten edistämiseen, väestön ohjaamiseen omatoimiseen kotieristykseen oireiden perusteella sekä aikuisväestön korkean tartuntariskin tilanteiden rajoittamiseen, kunnes ylikuormituksen uhka sairaaloissa väistyy.
Rokotukset erityisen tärkeitä riskiryhmäläisille
Päivitetyn arvion taustalla on koronaviruksen omikronmuunnos, joka leviää merkittävästi viruksen aiempia muotoja herkemmin. THL:n mukaan toisin kuin aiemmin, tartuntoja havaitaan lähes samoilla ilmaantuvuusluvuilla rokotetuilla kuin rokottamattomilla.
Rokotteen kolmosannoskaan ei näyttäisi laitoksen mukaan olennaisesta vähentävän tartuntojen ilmaantuvuutta. Sen sijaan rokotuksilla ehkäistään merkittävästi vakavaa sairastumista, minkä ansiosta sairaalahoidon tarve ei ole noussut samassa suhteessa.
THL:n tekemien laskennallisten arvioiden perusteella sairaalahoitoon päätyisi keskimäärin 400–700 potilasta viikossa kolmen kuukauden ajan. Korkeimmillaan luku voi olla 900–1 300 potilasta. Luvuissa on kuitenkin laitoksen mukaan suurta epävarmuutta.
Toteutuneiden sairaalahoitojen odotetaan olevan aikaisempaa lyhyempiä. Myös tehohoitokuormitus jäisi selvästi maltillisemmaksi kuin aiempien varianttien kohdalla, THL lausuu.
Laitos painottaa ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden kolmansien rokotusten nopeaa toteutusta sairaalataakan vähentämiseksi. Merkitystä on myös täysin rokottamattomien aikuisten rokottamisella.
Koronaviruksen leviämisen osalta väestöä tulisi ohjata oma-aloitteisesti ja vastuullisesti eristämään itsensä heti, kun heille tulee koronatautiin kuuluvia oireita.
Valmiuslain pykälille käyttöä kuukausiksi?
THL:n asiantuntijat ovat läsnä hallituksen neuvottelussa, jonka odotetaan kestävän koko päivän. Pääministeri Sanna Marin (sd.) ennakoi neuvottelun alla, että nykyiset koronarajoitukset jatkuvat vielä tammikuun jälkeen terveydenhuollon kuormituksen vuoksi. Neuvottelussa käsitellään myös koronapassin tulevaisuutta.
– Varmasti keskusteluun nousee myös se, missä vaiheessa on sellainen aika, tai tulisiko sellainen aika nopeastikin, että korona poistettaisiin yleisvaarallisten tartuntatautien listasta. Tämä on tietenkin terveysviranomaisten arvioitava asia, mutta kaikki nämä asiat ovat nyt keskustelussa, Marin sanoi.
Esitystä valmiuslakiin turvautumisesta ei ole Marinin mukaan tehty. Sen esimerkiksi työaikaa koskevien pykälien mahdollista käyttöä on ennakoitu terveydenhuollon toimivuuden turvaamiseksi.
Asiaa käsittelee myös THL tuoreimmassa lausunnossaan, nimenomaan terveydenhuollon näkökulmasta:
– Mikäli valmiuslain tai muiden erityissäädösten käyttöönotto katsotaan tarpeelliseksi, tulisi lain toimivaltuuksien olla arviomme mukaan voimassa 31.3.2022 asti, jotta palvelujärjestelmän toimintakyky on mahdollista turvata pahentuvassa tautitilanteessa. Toimivaltuuksien käyttöönotosta on epidemiologisesti perusteltua säätää koko valtakunnan alueella.
Otsikkoa täsmennetty kello 14.00.