Helsinkiläistä Turvakoti Herttaa ympäröi aitaus, ja portissa muistutetaan alueen kuuluvan vain turvakodin asiakkaille. Jouluna moni sinnittelee voidakseen viettää perinteistä joulua.
– Hei, kuka siellä, vastaa naisääni, kun soitamme turvakodin summeria.
Ennen meitä paikalle on saapunut kaksi väkivaltaa pakoon tullutta. Heidät on siirretty osastoille omiin huoneisiin. Niistä löytyvät sänky, pöytä, vaatekaappi, televisio ja wc-kylpyhuone.
Turvakodissa vietetään keskimäärin kolme viikkoa.
– Tämä ei ole tietenkään sama kuin koti, mutta täällä voi elää tavallista arkea ja myöskin tavallista juhlaa, sanoo Turvakoti Hertan vastaava sosiaalityöntekijä, Minna Remes-Sievänen MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Turvakodeissakin vietetään joulua
– Ihmiset sinnittelevät tosi pitkään, että perinteinen joulu voidaan viettää suvun ja perheen kesken. Vasta sen jälkeen lähdetään hakemaan apua. Erityisesti jos lapsia, mietitään, että vietetään joulu tutussa ympyröissä.
– Mutta me vietämme joulua myös turvakodissa. Jollain tavalla meillä on joulupukki. Jos hän ei nyt ihan fyysisesti paikalle tule, niin meidän lapsiasiakkaita ja aikuisiakin muistetaan.
Minna Remes-Sievänen kertoo, että myös turvakodissa vietetään joulua.
– Huolehdimme siitä, että myös täällä tulee kivoja joulumuistoja. Toki parempi on, jos se kotijoulu on turvallinen.
Kyselyitä tulee tyypillisesti enemmän noin 28. päivänä eli ennen uuden vuoden pyhiä.
Turvakodista lyhytaikainen suoja
Keskimäärin turvakodissa vietetään noin kolme viikkoa.
– Vaihtelua on kuitenkin paljon parista päivästä kahteen kuukauteen. Parin kuukauden jaksossa on jotain isompia turvallisuushaasteita. Tuolloin tulee järjestää esimerkiksi lähestymiskielto voimaan tai osoitteiden salaamisia.
Perheet rohkaisutuneet hakemaan apua
– Valtaosa meidän lapsiasiakkaistamme on alle kouluikäisiä, tyypillisesti viiden vanhoja. Toki on tosi pieniä vauvoja ja jonkin verran teini-ikäisiäkin.
– Aika tyypillistä on tällä hetkellä, että perheessä olevat lapset on tosi pieniä, Remes-Sievänen sanoo.
Eli apua on haettu aika varhaisessa vaiheessa?
– Onneksi se tuntuu kertovan myös siitä, että perhe rohkaistuu hakemaan apua sellaisessa tilanteessa, että lähisuhdeväkivaltaa ei ole kestänyt kovin kauan.
– Toki lähisuhdeväkivallankokijoille että lapsille, on todella tärkeää, että väkivalta ei ole jatkunut perheessa kovin kauan, Minna Remes-Sievänen muistuttaa.
9:23
Naisjärjestön toiminnanjohtaja järkyttyi kotien sisäisestä väkivallasta: "Paikka, jonka pitäisi olla kaikkein turvallisin"
"Asiakkaat voimaantuvat"
Muutos näkyy, kun turvakotiin tulleet lähtevät sieltä pois.
– Puhumme siitä usein työntekijöiden kesken ja sanomme toki asiakkaille.
– Asiakkaissa näkyy ihan fyysinen muutos. He ovat tullessaan usein ahdistuneita, itkuisia, itseensä käpertyneitä tai epätoivoisia.
– Pikkuhiljaa, kun saa välimatkaa tilanteeseen, levättyä ja syötyä, niin siinä alkaa ryhti suoristua ja ilme kirkastua. Kontaktin ottaminen ihmisiin on paljon helpompaa kuin alussa.
– Asiakkaat on voimaantuneita, kun he lähtevät meiltä eteenpäin, Minna Remes-Sievänen kertoo.
Turvakotipalvelut ovat maksuttomia ja tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille.