Moni sinnittelee joulun väkivallan pelossa: "Koti on liian monelle turvaton paikka"

Noin 150 lasta ja aikuista viettää tämän joulun Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) jäsenyhdistysten turvakodeissa. Luku perustuu viime vuoden arvioihin. 

Vuonna 2022 joululoman ajan (20. joulukuuta 2022–1. tammikuuta 2023) turvakodeissa vietti yhteensä 313 turvaa tarvitsevaa ihmistä. Heistä lapsia oli 126.

Pelkästään joulun pyhinä turvakodeissa oli 118 aikuista ja 78 lasta.

– Joulurauha ei valitettavasti laskeudu joka kotiin, vaan koti on liian monelle turvaton paikka, ETKL:n kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen kertoo tiedotteessa.

ETKL:n mukaan kotona saatetaan sinnitellä väkivallasta tai sen pelosta huolimatta – etenkin jouluna. Juhlapyhiin liittyy vahva tarve viettää aikaa perheen kanssa.

– Usein loma-aika yritetään sinnitellä ja odotukset hyvään perhejuhlaan ovat kovat. On toiveita siitä, että asiat muuttuisivat vielä hyväksi, Muukkonen kertoo.

Alkoholi on yhä vahvasti osa suomalaisia juhlaperinteitä. Muukkosen mukaan päihteet liittyvät väkivaltatilanteisiin arviolta kolmassaosassa tapauksia.

Lue myös: Yksinäisyyttä, väkivaltaa, ahdistusta? Näin saat kriisiapua pyhinä

Nuorisoikäiset jäävät turvattomaan kotiin 

Joka kolmas lapsi joutuu ETKL:n mukaan kokemaan kaltoinkohtelua, väkivaltaa tai altistumaan perheväkivallalle kotonaan Suomessa.

ETKL:n tilastoissa korostuu, että nykyään lapset ja nuoret hakevat entistä enemmän itse apua. 

– Lasten ja nuorten itsensä hakema avun määrä on kasvanut jopa tänä vuonna jopa 25 prosenttia, Muukkonen sanoo.

Nousu liittyy Muukkosen mukaan chat-palveluiden yleistymiseen ja jalkautuvaan työhön. Muukkonen uskoo nuorien olevan tietoisempia avun hakemisen keinoista ja nuoret myös tunnistavat väkivaltaa paremmin kuin vuosia sitten.

Sen sijaan turvakodit eivät tavoita nuoria tarpeeksi hyvin. 

– Turvakotiin tulee usein esimerkiksi äiti ja perheen pienet lapset. Nuorisoikäiset jäävät usein kotiin, Muukkonen kertoo. 

Piikki avun hakemisessa lomakauden jälkeen

Avun hakemisessa on selkeä piikki lomakauden jälkeen. 

– Selkeä piikki on joulomien jälkeen, toinen piikki asiakasmäärässä näkyy kesälomien jälkeen, Muukkonen sanoo.

Muukkonen uskoo, että avun piiriin hakeutuminen voidaan kokea helpommaksi arkena. 

– Yhteydenottaminen voi olla arkena helpompaa. Voidaan myös ajatella, että turvakodit voivat olla täynnä. Mikäli joulun aikaan on sellainen tilanne, että tarvitsisi turvapaikkaa, niin aina kannattaa ottaa yhteyttä, Muukkonen muistuttaa. 

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten turvakoteja on 19 eri puolella Suomea.

Näin voit hakea apua.

Lähisuhdeväkivalta korostuu yhteydenotoissa

MIELI ry:n mukaan avuntarve joulun aikaa on jopa korkeampi kuin keskimääräisenä päivänä vuoden mittaan. 

Viime vuonna joulunajan huippupäivä Kriisipuhelimessa oli tapaninpäivä, jolloin yhteydenottoja tuli 1210 kappaletta. Useimmiten joulun kiireisin päivä on kuitenkin jouluaatto.

Yhteydenottoja tulee etenkin parisuhdesioista. Jouluaaton jälkeen puheluissa kuuluvat riidat tai pettymykset. 

– Valitettavasti linjoilla kuuluu myös lähisuhdeväkivalta. Joulupäivänä puolestaan keskustellaan läheisiin liittyvistä huolista ja muista ihmissuhteista, kertoo MIELI ry:n puhelin- ja verkkokriisityön päällikkö Susanna Winter.

MIELI ry:n Kriisipuhelimen soittomäärät ovat ennätystasolla. Järjestö arvioi yhteydenottojen määrän nousevan vuoden loppuun mennessä yli 400 000.

MIELI ry:n suomenkielinen Kriisipuhelinlinja vastaa soittajille läpi joulun vuorokauden ympäri. Päivystävät numerot löydät täältä.

Lue myös: Moni lapsi kokee henkistä väkivaltaa vanhemmiltaan – nämä merkit voivat paljastaa perheen synkän salaisuuden