Turvakotien turva ei riitä kaikille – ja vain kolmannes ottaa kaukaisen paikan vastaan

MTV:n viime viikolla julkaiseman uutisen mukaan tänä vuonna yli tuhat henkilöä on jouduttu käännyttämään turvakodeista tilanpuutteen vuoksi.

– Onhan se tosi paljon ihmisiä, ilman muuta. Tämä kertoo siitä, ettei meillä ole Suomessa tarpeeksi turvakotipaikkoja ja että niitä tarvittaisiin kyllä lisää, kommentoi Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen Huomenta Suomen lähetyksessä.

Muukkosen mukaan Suomessa on alueita, joilla paikkoja ei vielä ole tarpeeksi. Turvakoteja ei ole tasaisesti ympäri Suomea, vaan esimerkiksi Lapissa on maantieteellisesti iso osa Suomea, jossa on vain yksi turvakoti. 

– Sitten toisaalta on väkirikkaita alueita, joilla on liian vähän turvakoteja, esimerkiksi Turun seutu, Muukkonen sanoo.

Toiseen turvakotiin ohjattujen henkilöiden määrät vaihtelivat turvakotien välillä yhdestä reilusti yli sataan. Henkilöitä on ohjattu toiseen turvakotiin puhelimitse tai käännytetty ovella.

Turun turvakodin vastaava ohjaaja Henriikka Kuusrainen kertoo, että viime viikonloppu meni hyvin, koska ketään ei jouduttu käännyttämään toisaalle. Paikat olivat kuitenkin melkein täynnä.

Turussa sijaitseva Varsinais-Suomen ainoa turvakoti on kuluvan vuoden aikana ohjannut 109 apua hakenutta henkilöä muualle. Lähin vaihtoehto sijaitsee Raaseporissa, jonne matka kestää autolla noin puolitoista tuntia.

– Päällimmäisenä syynä käännytyksille on se, että meillä ei ole Turussa tilaa ja sitten lähdetään etsimään vaihtoehtoisia turvakoteja, Kuusrainen sanoo.

Lue myös: Yli tuhat apua tarvitsevaa käännytetty turvakodeista, paljastaa MTV:n selvitys

Vain kolmannes ottaa kaukaisen paikan vastaan

Muukkosen mukaan kaikille turvakodeista käännytetyille on tarjottu jotain muuta paikkaa, mutta vain kolmannes on ottanut sen vastaan. 

– Se on ymmärrettävää, että on iso kynnys lähteä toiselle paikkakunnalle kauas omasta asuinpaikasta. 

Kuusrainen korostaa, että jos Turusta lähtee lähimpään turvakotiin, se tarkoittaa yli sadan kilometrin matkaa, jolloin koulu- ja työssäkäynti voi olla mahdotonta.

– Mutta sitten taas asiakkaan turvallisuuden kannalta voi olla oikein hyväkin vaihtoehto lähteä kauemmas. Voi esimerkiksi olla niin kova se turvallisuusuhka, ettei pystyttäisi Turussa takaamaan turvallisuutta, Kuusrainen sanoo.

Lue myös: Poliisi lakkauttaa turvataloille tärkeän yksikön – rikosoikeuden professori kritisoi: "Kyse ei vain siitä, paljonko maksaa"

Näin väkivalta saadaan loppumaan

Turvakotien lisäksi on olemassa myös avopalveluita. Ne ovat Muukkosen mukaan palveluita, jonne ei mennä asumaan, vaan niitä voi saada päiväsaikaan. 

Avopalveluista voi saada apua esimerkiksi väkivallan katkaisemiseen tai oman tilanteen arviointiin. 

– Myös väkivallan tekijälle on tarjolla sukupuolesta riippumatta apua. Ei väkivalta lopu, jos ei auteta tekijää.  

Muukkonen painottaa, että turvakodeissa ollaan keskimäärin kaksi viikkoa, vaikka väkivallasta eroon pääseminen vaatii paljon pidempiaikaista työskentelyä. Siksi avopalvelut ovat tukena.

– Jos on vakava väkivallan uhka tai esimerkiksi vainotapaus, jonka takia väkivalta on pitkittynyttä, avopalveluissa voi saada siihen tukea. Mielestäni tarvittaisiin pidempiaikaista tukea kuin mitä meillä on Suomessa tällä hetkellä edes mahdollista antaa, Muukkonen sanoo.

Hän painottaa myös ennaltaehkäisevän työn merkitystä. On tärkeää työskennellä lasten ja nuorten kanssa, jotta nämä oppisivat nuoresta pitäen kunnioittamaan omia ja toisten rajoja.

– Täytyy yhteistyössä koulujen ja järjestöjen kanssa tehdä ennaltaehkäisevää työtä nuorten asenteiden, tunnetaitojen ja seksuaalikasvatuksen parissa. Näin voidaan saada väkivalta loppumaan, Muukkonen summaa.