Yhdysvallat aikoo presidentti Joe Bidenin hyväksynnällä lähettää kiisteltyjä rypälepommeja Ukrainaan. Asiasta päätettiin viime viikon perjantaina, ja Valkoinen talo puolusti päätöstä sunnuntaina, kertoo CNN.
Päätös herätti tuoreeltaan kritiikkiä, koska rypäleammukset voivat aiheuttaa kärsimystä siviileille. CNN kuitenkin kertoo Valkoisen talon tiedottajan John Kirbyn perustelleen ammusten lähetyspäätöstä sillä, että Venäjä käyttää jo laajaan tuhoon kykenevää asetta.
Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri kertoo rypäleammuksia olevan erilaisia, ja niitä voidaan muun muassa pudottaa lentokoneesta, ampua raketinheittimellä tai tykillä.
– Niillä on tarkoitus saada laaja aluevaikutus, Toveri kertoo.
Rypäleammuksessa ”tytärammukset” tai sirotteet leviävät laajemmalle alueelle kuin tavallisessa tykistöammuksessa.
Sirotteet leviävät 100-150 metrin alueelle ja räjähtävät iskeytyessään maahan.
Yhdysvalloilla on heidän oman tietonsa mukaan 155 millin tykistön DPICM-ammuksia varastossa noin kolme miljoonaa kappaletta Euroopassa ja Etelä-Koreassa, Toveri sanoo.
Rypäleammuksia on Toverin mukaan Yhdysvaltojen lisäksi Venäjällä, Kiinalla, Saudi-Arabialla ja useilla Afrikan mailla.
– Rypäleaseiden kieltosopimuksessa on muistaakseni tusinan verran allekirjoittajamaita, ja yhteensä vähän yli sata maata on liittymässä tai noudattavat näitä määräyksiä, hän sanoo.
Miksi ammuksia toimitetaan nyt?
Toveri epäilee, että Yhdysvallat on aiemmin varonut antamasta Ukrainalle etenkin tehokkaita aseita, jottei tilanne eskaloituisi entisestään.
– Nyt ollaan siinä tilanteessa, että Ukraina on viisi viikkoa tehnyt tätä suurta kauan odotettua vastahyökkäystään, eikä se oikein suju eteenpäin. He tarvitsevat lisää tulivoimaa ja tykistön ammuksia, ja Yhdysvalloilla ei yksinkertaisesti ole kauheasti niitä enää antaa.
Toverin mukaan Yhdysvalloilla olisi ollut varastossa 1970-luvulla jopa 200 miljoonaa tykistön kranaattia, mutta nykypäivänä tilanne on toinen.
– Siellä rupeaa varastosaldot varmaan tulemaan vastaan.
Yhdysvallat ei ole Toverin mukaan aktiivisesti käyttänyt rypäleammuksia vuosikausiin, ja niitä oltaisiinkin korvaamassa uusilla ammuksilla.
– Tässä olisi sellaisia ampumatarvikkeita, joita Ukraina saisi nopeasti käyttöön, ja joiden teho on merkittävä.
Toverin mukaan yksi 155 millin rypäleammus vastaa 7–10 tavallista tykistön kranaattia.
Ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat, Toveri on eri mieltä
Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet rypäleammuksia muun muassa siksi, että maastoon jäävät räjähtämättömät ammukset aiheuttavat siviileille kärsimystä.
– Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat nostaneet tämän asian kepin nokkaan, että tämä pahentaa tilannetta Ukrainassa jotenkin merkittävästi, mistä minä olen aika lailla eri mieltä, Toveri sanoo.
Venäjä on ampunut sodan aikana varovaisen arvion mukaan 20 miljoonaa tykistön kranaattia sota-alueelle, Toveri perustelee näkemystään.
– Maastossa on jo satoja tuhansia räjähtämättömiä Venäjän tykistön kranaatteja.
Toveri arvelee sota-alueilta löytyvän maan alta jo miljoonia sekä Venäjän että Ukrainan jalkaväki- ja panssarimiinoja tai räjähtämättömiä tykistön ammuksia.
Räjähtämättömät rypäleammukset jäävät sen sijaan Toverin mukaan lähtökohtaisesti näkyville paikoille, mistä ne olisi helpompaa havaita ja raivata.
– Tämä on varmasti ukrainalaistenkin näkökanta, Toveri sanoo.
Ukrainassa presidentti Zeleskyin neuvonantaja Myhailo Podoljak on syyttänyt ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchia selkärangattomuudesta, kun se vaatii Ukrainaa olemaan käyttämättä rypälepommeja.
Lue myös: Ihmisoikeusjärjestö vaatii lopettamaan rypälepommien käytön Ukrainassa – Zelenskyin neuvonantaja suivaantui: "Onko tämä vitsi?"
Toverin mukaan Ukraina kokee epäreiluksi, ettei se saisi pyytää tai käyttää omalla alueellaan rypäleammuksia Venäjän jatkaessa maahan yli vuoden kestänyttä hyökkäystä, sodan oikeussääntöjen rikkomista ja kiellettyjen aseiden käyttämistä.
– Ihmisoikeusjärjestöt tietenkin tarttuvat tähän, sillä länsimaiset poliitikot kuuntelevat ihmisoikeusjärjestöjä. Venäläisiä ei pätkääkään kiinnosta, heille on turha puhua ja tuomita heidän aseidenkäyttöään, Toveri sanoo.
Toveri ei usko Ukrainan rypäleammusten lisäävän järeämpien aseiden käyttöä Venäjän puolelta.
– Venäjä on itse käyttänyt näitä aseita kuusitoista kuukautta. Se on käytännössä käyttänyt kaikkea, mitä sen asevarastoista löytyy ydinasetta ja kemiallista asetta lukuun ottamatta.
Räjähteiden raivaus tulee vaatimaan resursseja ja aikaa
Ammusten raivaus maasta on pahimmillaan vuosikymmenten projekti, Toveri sanoo.
Ukrainan sota-alueet voivat kuitenkin hänen mukaansa vielä joskus olla taas asumis- ja viljelykäytössä.
– Se on tehtävissä, mutta se vaatii paljon resursseja ja paljon aikaa, hän sanoo.
Maahan jäävät ammukset ovat vaarallisia jopa vuosikymmenten päästä.
– Kun saksalaisten pakotettiin vetäytymään Lapista 1945, muistaakseni 2013 meillä on viimeksi ollut räjähdeonnettomuus, jossa saksalaisten jättämään räjähteeseen on kuollut suomalainen ihminen, Toveri sanoo.
Miten rypäleammus tarkalleen toimii? Katso Pekka Toverin koko haastattelu alun videolta!
Lue myös: Näin iso uutisviikko etenee – MTV seuraa tiiviisti: Katso tästä uusimmat tiedot Bidenin Helsingin-vierailusta ja Naton kokouksen jännitteistä
Stoltenberg pitää sotaa Putinin strategisena virheenä: "Putin halusi vähemmän Natoa, mutta saikin enemmän Natoa"
Miten Venäjä reagoi Ruotsin ja Turkin sopuun? "Koko Naton syytä varautua"
Katso myös: Aiheuttaako Wagnerin juhannuskapina muutoksia Venäjän sotilasjohdossa, Pekka Toveri?
8:00
