MTV Uutiset kysyi viideltä suosituimmalta puolueelta jäsenten määrästä, ikä- sekä sukupuolijakaumasta. Yksi puolue erottuu selvästi isoimmalla jäsenmäärällä, yksi naisvaltaisuudella ja yksi korkeimmalla keski-iällä.
SDP, perussuomalaiset, kokoomus, keskusta ja vihreät toimittivat MTV Uutisille tiedot jäsenmääristään sekä jäsentensä ikä- ja sukupuolijakaumista.
Jäsenmäärässä keskusta on edelleen ylivoimainen ykkönen. Sillä on lähes yhtä paljon jäseniä kuin muilla neljällä puolueella yhteensä.
Etenkin keskustan, mutta myös SDP:n ja kokoomuksen jäsenmäärät ovat silti vain varjoja takavuosikymmenten suuruudesta.
Yhä harvempi suomalainen on minkään puolueen jäsen, vaikka ääni käytäisiinkin yhä vaaliuurnilla antamassa.
Keskustan jäsenmäärä on noin viidesosa kesäkuun kuntavaalien äänipotista, vihreillä ja perussuomalaisilla muutama hassu prosentti.
Politiikan tutkijassa asia herättää huolta.
– Nämä määrät ovat niin pieniä, että herää kysymys, kanavoituuko meillä riittävällä tavalla tätä lahjakasta ja kyvykästä väkeä puolueiden jäseneksi poliittiseen vaikuttamistoimintaan, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, professori Markku Jokisipilä sanoo.
SDP:llä jäsenistön keski-ikä 70 vuotta
Erityisen nuoriksi suomalaisten puolueiden jäsenistöjä ei voi luonnehtia.
Vihreiden keski-ikä on selvästi nuorin, SDP:llä taas ylivoimaisesti vanhin.
SDP, keskusta ja perussuomalaiset toimittivat puolueensa ikärakenteet kymmenvuotisilla jakaumilla, joista MTV Uutiset laski keskiarvot. Epätarkkuus voi selittää pieneltä osin sitä, miksi SDP:n jäsenten keski-ikä on noussut rankasti vuonna 2017 tehtyyn tutkimukseen verrattuna. Tuolloin keski-iäksi kerrottiin 61,5 vuotta.
Yhtä kaikki, SDP:n jäsenistö on poikkeuksellisen iäkästä. Yli 80-vuotiaita jäseniä on enemmän kuin alle 60-vuotiaita.
Esimerkiksi 35-vuotias pääministeri Sanna Marin (sd.) on johtamassaan puolueessa aivan nuorimmasta päästä. Yli 90-vuotiaita demareita on reilut tuhat, siis kaksi kertaa niin paljon kuin alle 30-vuotiaita.
– Reippaasti yli puolet SDP:n jäsenkunnasta on eläkeläisiä, joka tietysti näkyy puolueen linjassa ja heijastuu siihen, kuinka laajalti puolue edustaa yhteiskunnassa kokonaisuudessa esillä olevia erilaisia mielipiteitä, Jokisipilä analysoi.
Eri puolueiden jäsenistöjen ikääntyminen saattaa tällä hetkellä näkyä esimerkiksi julkisessa eläke- ja ilmastokeskusteluissa ja sitä kautta myös päätöksenteossa.
– Oikeastaan vihreitä lukuun ottamatta kaikilla isoilla puolueilla on haasteita rekrytoida nuorempia ihmisiä jäsenikseen, Jokisipilä sanoo.
Lue myös: HS-gallup: Kokoomus noussut suosituimmaksi puolueeksi – perussuomalaiset laskussa
Vain vihreillä on naisenemmistö
Puoluepoliittinen toiminta on ollut perinteisesti miesvaltaista.
– Vihreät on tässä suhteessa se poikkeus, joka vahvistaa säännön, Jokisipilä toteaa.
MTV Uutisille toimitettujen tietojen perusteella perussuomalaisten jäsenistössä miehiä on kolme neljäsosaa ja naisia neljäsosa.
Kokoomuksessa, SDP:ssä ja keskustassa vallitsee lievä miesenemmistö, vihreillä lievä naisenemmistö.
Vihreiden jäsenistössä miehiä on siis keskimäärin selvästi enemmän kuin puolueen eduskuntaryhmässä, jossa miehet muodostavat vain 15 prosentin osuuden.
SDP:n kansanedustajat ovat jonkin verran SDP:n jäsenistöä naisvaltaisempi porukka, keskustalla toisinpäin.
Lue myös: USU: Sanna Marin on 2000-luvun suosituin pääministeri
Ihannetilanteessa jäseniä olisi eri taustoista
Hyvän poliitikon ominaisuuksiin kuuluu kyky tarkastella yhteiskuntaa kokonaistasolla, muutenkin kuin oman viiteryhmänsä etuja tuijottaen, muistuttaa Jokisipilä.
Puolueissa olisi hänen mielestään silti syytä pohtia sitä, edustavatko ne kansaa kokonaisuudessaan.
– Jos ja kun poliittinen vaikuttamistoiminta painottuu meillä näin selkeästi tiettyihin ikäryhmiin ja useissa puolueissa vielä miessukupuoleen, eihän se edustavuuden kannalta ole paras mahdollinen tilanne missään nimessä, Jokisipilä miettii.
Vaikka etenkin nuorissa ikäpolvissa muut vaikuttamisen tavat kuin puoluepolitiikka keräävät suurta suosiota, puolueidenkin tilasta on syytä kantaa huolta.
Esimerkiksi ministerit, kansanedustajat ja muut keskeiset päätöksentekijät nousevat yhä asemiinsa juuri puoluereittejä pitkin.
– Ihannetilanteessa meillä olisi poliittisten puolueiden jäseninä kattavasti esimerkiksi eri ammattiryhmien, ikäryhmien ja etnisten taustojenkin edustajia, Jokisipilä toteaa.