Taloudellista väkivaltaa tunnistetaan yhä huonosti

Taloudellinen väkivalta on yleistä, mutta moni ei vieläkään tunnista sitä omassa parisuhteessaan. Taloudellinen väkivalta alkaa usein vaivihkaa, ja teot voivat ensin vaikuttaa näennäisen hyväntahtoisilta.

Taloudellista väkivaltaa käyttävä saattaa kannustaa puolisoaan jäämään pois ansiotyöstä ja keskittymään lastenhoitoon tai kertoa olevansa valmis ottamaan päävastuun perheen raha-asioista vedoten esimerkiksi suurempaan palkkaansa tai parempiin taloudenhoitokykyihinsä, kertoo Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n hankesuunnittelija Hanna Nylén.

Viola ry on Etelä-Savon alueella toimiva perhe- ja lähisuhdeväkivallan avopalveluyksikkö ja Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys.

– Tärkeä, varhainen hälytysmerkki on se, jos raha-asioista ei voida puhua ilman konfliktia. Muita varoitusmerkkejä ovat rahaan liittyvä salailu sekä hyvin erilaiset rahankäyttöön liittyvät arvot ja periaatteet. Jos toinen on huolimaton tai välinpitämätön ja toinen haluaa hoitaa asiansa hyvin, pelisäännöt pitäisi sopia todella tarkkaan. Tämä on erityisen tärkeää myös silloin, jos toisella on jokin riippuvuusongelma, Nylén sanoo.

Nylénin mukaan parisuhteissa yleisin taloudellisen väkivallan muoto on rahaan liittyvä kontrollointi, joka voi olla esimerkiksi puolison rahankäytön valvomista tai siihen puuttumista. Toinen osapuoli saattaa myös päättää yhteisistä raha-asioista yksin.

Perheen sisällä eri elintasoja

Yleistä on myös taloudellinen hyväksikäyttö. Nylénin mukaan suomalaisperheiden sisällä voi olla hyvinkin erilaisia elintasoja. Vähemmän ansaitsevan puolison tulot saattavat mennä kokonaisuudessaan arjen pyörittämiseen, mutta suurempituloinen puoliso käyttää rahaa vapaammin myös esimerkiksi omiin harrastuksiinsa, sijoituskohteisiinsa tai riippuvuutensa ylläpitämiseen.

Taloudellinen hyväksikäyttö voi olla myös suoranaista varastamista, velkaantumiseen painostamista tai toisen nimissä velkojen ottamista.

– Jos taustalla on salailua ja esimerkiksi laskujen piilottelua, ihminen voi joutua ulosottoon ilman, että hän edes tietää olleensa rahaongelmissa, Nylén huomauttaa.

Taloudellinen väkivalta voi näkyä parisuhteissa myös työssäkäynnin tai opiskelun estämisenä: esimerkiksi yöllisenä valvottamisena tai häiriköintinä työ- tai koulupäivän aikana.

Häpeä estää avun hakemista

Taloudellisen väkivallan tunnistamista estävät syyllisyys ja häpeä, kertoo Turun yliopiston erikoistutkija Anniina Kaittila.

Jos taloudelliseen väkivaltaan on liittynyt uhrin oma aktiivinen teko, jossa hän on esimerkiksi antanut puolisolleen omat pankkitunnuksensa tai ottanut velkaa toista varten, ei suomalainen oikeusjärjestelmä tunnista alistamista, painostamista tai väkivaltaa teon taustalla. Silloin taloudelliset vahingot luokitellaan uhrin omaksi virheeksi.

– Taloudellisen väkivallan kokijoista tuntuu jälkikäteen usein aivan käsittämättömältä, että he ovat voineet ajautua sellaiseen tilanteeseen, jossa he ovat antaneet toiselle omat pankkitunnuksensa. Tunne siitä, että on tullut höynäytetyksi raha-asioissa, estää myös avun hakemista.

Kaittilan mukaan taloudellista väkivaltaa ilmenee kaikissa väestöryhmissä tulotasosta riippumatta. Pienituloiset uhrit ovat kuitenkin erityisen vaikeassa asemassa, sillä pienet tulot vaikeuttavat suhteesta lähtemistä.

Myös maahanmuuttajanaiset ovat usein heikossa asemassa, sillä heillä ei ole välttämättä tietoa siitä, miten suomalainen järjestelmä tukisi heitä eron jälkeen.

Entistä hankalampia tilanteita

Viola – väkivallasta vapaaksi ry saa aiempaa enemmän yhteydenottoja ihmisiltä, jotka kokevat tai ovat kokeneet taloudellista väkivaltaa. Monen tilanne on hyvin hankala, kertoo Hanna Nylén.

– Tämänhetkinen yleinen taloudellinen tilanne näkyy voimakkaasti yhteydenotoissa. Moni on sinnitellyt pitkään ja ajautunut nyt todella ahtaalle. Esimerkiksi itsetuhoisuudesta puhuminen on lisääntynyt selvästi viime aikoina, eli tilanteet ovat menneet rankempaan suuntaan.

Nylénin mukaan suurin osa yhteydenotoista koskee sellaista taloudellista väkivaltaa, joka on alkanut tai raaistunut vasta eron jälkeen. Se voi ilmentyä esimerkiksi avioeron jälkeisen osituksen pitkittämisenä tai hankaloittamisena, yhteisten varojen manipulointina tai elatusmaksujen maksamatta jättämisenä.

Taloudellisen väkivallan seuraukset voivat olla todella laaja-alaisia. Taloudellisen väkivallan kokija on saattanut köyhtyä tai velkaantua, eikä hän välttämättä osaa enää huolehtia talousasioistaan, jos puoliso on hoitanut perheen raha-asiat esimerkiksi vuosikymmenien ajan.

– Yhteiskunnassamme myös oikeudenkäyntikuluihin liittyy suuri ongelma. Taloudellisen väkivallan kokijoilla ei usein ole varaa palkata itselleen lakimiestä, mutta samaan aikaan he saattavat olla julkisen oikeusavun ulkopuolella – näennäisesti heillä voi olla omaisuutta tai tuloja, jotka kuitenkin usein ovat väkivallan tekijän hallinnassa.

Taloudellinen väkivalta aiheuttaa Nylénin mukaan usein myös psyykkisiä ja fyysisiä seurauksia, kuten psykosomaattisia stressioireita, masennusta tai ahdistusta.

Lue lisää: Varoitusmerkit, joita ei kannata jättää huomiotta parisuhteessa: "Tässä on se riitelyn ja henkisen väkivallan ero"

Mustasukkaisuus on luonnollinen tunne, mutta osalla se ottaa vallan – "Kuka tahansa voi joutua väkivaltaiseen ja mustasukkaiseen suhteeseen"