Osalla pitkittyneistä koronaoireista kärsiviä ilmenee hajuaistin häiriöitä. The New York Times -lehden haastattelemat potilaat kertovat, että parosmia eli niin sanottu hajuharha voi tehdä hallaa ihmissuhteille.
Kun aiemmin hyvältä tuoksuneet hajut pistävät nenään etovina, muuttuu elämä aika lailla.
Yhdysvaltalainen Samantha LaLiberte, 35, kertoo The New York Timesille joutuneensa lopettamaan ystävien ja perheen tapaamisen marraskuussa sairastetun koronan jälkioireena tulleen hajuaistin muutoksen vuoksi.
Ruoasta ja kynttilöistä lähtevä haju saa naisen oksentamaan. Hän ei pysty sietämään myöskään oman kehonsa, pesuaineiden tai aviomiehensä hajua.
– Tällä hetkellä läheisyyttä ei juurikaan ole. Eikä se johdu siitä, etten haluaisi, LaLiberte sanoo.
Koronan kahdesti sairastanut Jessica Emmet, 36, ymmärtää tunteen. Hän kertoo kokevansa hengityksensä ja hikensä haisevan jatkuvasti pilaantuneelta, minkä seurauksena läheisyys aviomiehen kanssa on vähentynyt merkittävästi.
Lue myös: Lääkäri varoittaa miehiä koronan mahdollisesta jälkioireesta: "On olemassa todellinen huoli…"
Parosmia eli hajuharha infektion jälkeen
Hajuharha voi tehdä läheisyydestä käytännössä mahdotonta. Kuvituskuva.
LaLiberte ja Emmet kärsivät parosmiasta eli hajuharhasta, kuten jotkut muutkin koronaviruksen aiheuttamasta taudista parantuneet.
Helmikuussa ilmestyneessä katsauksessa esitettiin, että koronan jälkeisiä haju- ja makuaistin muutoksia ilmenee 47 prosentilla potilaista. Lievemmässä tautimuodossa oire näyttää olevan yleisempi kuin vakavassa.
Parosmiaa ilmenee myös muiden ylähengitystietulehduksia aiheuttavien virusinfektioiden jälkeen. Infektio voi vaurioittaa hajuja aistivia hermosoluja, jolloin ne eivät kykene erottamaan hajuja, Itä-Anglian yliopiston professori Carl Philpott kirjoittaa The Conversation -sivustolla.
Yleensä hajuaisti parantuu kuukausien sisällä, mutta oireen katoamisen odottaminen voi olla tuskallista.
Lue myös: Mistä tunnistaa, johtuuko haju- ja makuaistin heikkeneminen koronasta vai flunssasta? Tutkijat löysivät kaksi erottavaa piirrettä
Kaikki eivät ota hajuharhoja todesta
Hajuaisti ei ole ihmisen vahvin aisti eikä se saa aina ansaitsemaansa huomiota. Ajatus ulosteelta tuoksuvista ruusuista voi naurattaa, mutta oireesta kärsivän tuntemuksista nauru on kaukana.
Esimerkiksi ruoasta ja ihmisistä lähtevät luotaantyöntävät hajut voivat johtaa eristäytymiseen, heikentää elämänlaatua sekä vahingoittaa ihmissuhteita. Ongelmia tuottaa nenään pistävän hajun lisäksi se, etteivät kaikki ymmärrä oireen olevan todellinen.
25-vuotias Kaylee Rose kertoo New York Timesille perheensä ajattelevan hänen ylireagoivan, mikä turhauttaa häntä. Aina lääkäritkään eivät ota oiretta todesta, syyskuusta asti parosmiasta kärsinyt Jenny Banchero, 36, sanoo.
Moni parosmiaa poteva on löytänyt ymmärtävän yhteisön sosiaalisesta mediasta. Esimerkiksi Facebookissa on lukuisia ryhmiä, joissa pitkittyneistä koronaoireista ja hajuharjoista kärsivät saavat toisistaan vertaistukea.
Lue myös: Onko pitkästä koronasta kärsivien hoito somen varassa? Oireita lievänkin taudin sairastaneilla
Parosmian hoito
Parosmia menee usein ohi ajan kanssa, mutta prosessia voi yrittää nopeuttaa niin sanotulla hajuharjoitelulla, jossa haistellaan tietoisesti voimakkaita tuoksuja.
Tupakointi on syytä lopettaa. Tärkeä osa heikentyneen hajuaistin hoitoa on myös syödä monipuolista ruokaa, Terveyskirjasto kertoo.
Lue myös: Koronan kadottamat aistit takaisin tällä reseptillä? Asiantuntijat kommentoivat appelsiinikikkaa
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähteet: The New York Times, The Conversation, BDJ In Practice, Terveyskirjasto