Turvapaikanhakijoille suunnattu Suomen historian peruskurssi yllättää kuulijansa perusteellisesti. Kuulijoita ihmetyttää moni asia – se, että suomalaisetkin ovat kärsineet vilua ja nälkää tai kuolleet sodissa kaukana vieraalla maalla.
Vielä suurempi yllätys on se, että Suomi on ollut osa Ruotsia ja Venäjää. Ja, että suomen kieli ja kulttuuri ovat saaneet elintilaa vasta 1800-luvulla. Tai että itsenäisyys on vasta 100 vuoden iässä.
– Yllätyin, mitä kaikkea Suomen historiassa on tapahtunut, kun sitä vertaa nykyiseen hyvinvointiin. Suomalaisilla on ollut vaikeita vuosia ja jopa nälänhätää, ihmettelee Somaliasta tullut 19-vuotias Mohamed Sadam ensimmäisen luennon jälkeen.
Kattaus noin tuhat vuotta
Turvapaikanhakijoille on ryhdytty opettamaan Suomen historiaa Paiholan vastaanottokeskuksessa Kontiolahdella vapaaehtoisvoimin.
Itä-Suomen yliopiston historian opiskelijoiden ainejärjestö Varnitsa keksi Suomen historian peruskurssin vuosi sitten, kun turvapaikanhakijoiden tulo Suomen oli vilkkaimmillaan.
Ensimmäiselle kurssille olisi tarvittu enemmän tulkkeja kuin mitä oli saatavilla.
– Viime marraskuussa puhuin luentoideasta ensimmäisen kerran ainejärjestössä, ja nyt sitä on vuosi valmisteltu, kertoo idean isäksi paljastuva Pyry Saloranta.
Opiskelijat vetävät luentoja neljänä iltana. Liikkeelle lähdetään karkeasti 1000 vuoden takaa keskiajalta Ruotsin vallan ajalta. Samaan syssyyn vedetään autonomian aika ja 1800-luku.
Toisena iltana käydään läpi talvi- ja jatkosota, ja kolmantena iltana yya-aika Neuvostoliiton kanssa sekä mullistava EU-jäsenyys.
– Neljäs kerta on enemmän yhteiskuntapolitiikkaa. Kerron silloin itse esimerkiksi suomalaisen koulutusjärjestelmän syntymisestä, Saloranta tiivistää.
Oleskelulupa lisää motivaatiota
Opiskelijat jännittivät, tuleeko paikalle ketään. Moni turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen, osa on siitä valittanut ja osa ei ole saanut vielä minkäänlaista tietoa oleskeluluvastaan.
Luennolle saavat osallistua kaikki riippumatta siitä, mikä on oman asian käsittelyn tilanne.
Varnitsan puheenjohtaja Heidi Turunen kertoi luennolla Suomesta osana Venäjää autonomian ajalla 1800-luvulla.
– Osallistumishaluun kuitenkin varmasti vaikuttaa se, mikä on kunkin henkilökohtainen tilanne, pohtii Varnitsan puheenjohtaja Heidi Turunen.
Luentosaliin marssii lähes parikymmentä nuorta miestä Irakista ja Somaliasta, ja peruskurssi pääsee reippaasti käyntiin.
Luento etenee verkkaisesti, kun historia tulkataan monelle kielelle. Ensimmäisenä iltana olisi tarvittu jo neljää kieltä.
– Vastaanottokeskuksesta arvioitiin ennakkoon, että sodat ja siirtolaisuus kiinnostavat eniten, Turunen paljastaa.
Sodat ja riisto uusia tietoja
Sadam on innostuneen oloinen, kun hänelle on kerrottu suomalaisuuden juurista keskiajalla, kun maamme oli osa Ruotsin kuninkaan suuria suunnitelmia ja valloitussotia pitkin Eurooppaa.
– Opin luennosta, että jokainen, joka oli silloin sodissa mukana, halusi tulla suomalaiseksi ja turvata tulevaisuutensa.
Ruotsin vallan ajasta luennoinut Aleksis Honkanen muistuttaakin, että hyvin moni suomalainen menetti sodissa henkensä ja loput joutuivat maksamaan raskaita veroja.
Turvapaikanhakijoille oli iso yllätys, että suomalaisillakin on ollut monta kertaa tiukkaa.
– Jos saan oleskeluluvan, on näistä tiedoista minulle varmuudella paljon hyötyä. Haluan asua Suomessa ja oppia lisää historiasta, vakuuttaa 23-vuotias Abuukar Hassan Cabdi.
Ensimmäiselle Suomen historian luennolle osallistui parikymmentä turvapaikanhakijaa.
Suomalaisetkin siirtolaisina
Heidi Turunen huomauttaa, että yhteisiä kokemuksia on myös aivan lähihistoriassa.
– Meillä suomalaisilla on taustaa siirtolaisuudesta 1960- ja -70-luvuilta, kun suuri määrä ihmisiä muutti työn perässä Ruotsiin. Historiallinen aikaikkuna on lopulta hyvin lyhyt, Turunen korosti.
Tulevat historianopettajat uskovat, että historian perusteiden tunteminen helpottaa huomattavasti uuteen maahan ja kulttuuriin sopeutumista.
– Maamme historian kertaaminen olisi nyt jos koskaan paikallaan myös meille kantasuomalaisille, Saloranta huomauttaa.
Ensimmäinen luento venähtää reilusti suunnitelmista. Turvapaikanhakijat poistuvat vilkkaasti keskustellen asuntoihinsa. Suomen historia näyttää tuovan vaihtelua yksitoikkoiseen vastaanottokeskusarkeen.