Työ - ja elinkeinoministeriön vanhemman hallitussihteerin Nico Steinerin mukaan palkka voi jäädä saamatta, jos työntekijällä ei ole kunnollista työsopimusta eikä palkkalaskelmaa.
– Ely-keskukset ovat sanoneet, että epäselvät palkkasaatavat ovat lisääntyneet. Palkkaturvasta rahojaan hakevilta työntekijöiltä puuttuvat saatavan todeksi osoittavat asiakirjat. Tällaisissa tapauksissa rahaa ei saa välttämättä edes palkkaturvasta, toteaa Steiner.
Steinerin mukaan rahojaan ei kannata jäädä odottelemaan liian pitkäksi aikaa, sillä palkkaturvahakemus tulee tehdä kolmessa kuukaudessa. Sen jälkeen ne vanhenevat. Palkkaturvamaksimi on 15 200 euroa.
– Jos työntekijä tekee työantajan kanssa sopimuksen, että palkat maksetaan esimerkiksi puolen vuoden päästä eikä näin tapahdu, niin valitettavasti tässä tapauksessa saatavat vanhenevat eikä niitä saa edes palkkaturvasta, opastaa Steiner.
MTV Uutisten tutkivan ryhmä selvitysten mukaan palkkaturvahakijoiden joukossa on myös niitä, jotka syyllistyvät petokseen. Viime vuonnakin tuli ilmi tapauksia, joissa työntekijä ja yrittäjä olivat sopineet palkan merkittävästä korotuksesta juuri ennen konkurssia. Nämä tapaukset menevät poliisitutkintaan.
"Älä usko pomoa, ettei kesälomaa ehdi pitää"
Sähköliiton työehtotoimitsija Jaakko Ahon mukaan on useita selviä varoitusmerkkejä, jotka varoittavat työntekijää palkan maksamatta jättämisestä.
– Hälytyskellojen pitäisi soida, jos työnantaja välttelee henkilökohtaista tapaamista ja työsopimus tehdään puhelimitse tai sitä ei ole. Toinen merkki on se, jos kunnollista palkkalaskelmaa ei tule. Kolmas varoitus on, jos palkasta jää osa maksamatta. Eikä kannata uskoa työantajaa, joka sanoo, ettei kesälomaa ehditä pitää ennen kuin myöhään syksyllä. Tässä tapauksessa voi olla kyse siitä, että lomakorvauksia ei ole varaa maksaa, pamauttaa Aho.
Ahon mukaan palkkaturvahakemus kannatta tehdä yhdessä liiton kanssa, sillä useimmiten työntekijän itsensä tekemät hakemukset ovat olleet liian pieniä rahallisesti.
– Melkein järjestään työntekijät itse eivät tajua hakea kaikkia korvauksia. Viime aikoina lähes kaikki tekemäni hakemukset ovat olleet maksimissa. Aina ei kaikkia palkkoja saada, kun työntekijät ovat liian kauan odottaneet rahojaan ja ne ovat ehtineet vanhentua, harmittelee Aho.
Sähköliiton mukaan palkkaturvahakemuksia on tullut erityisesti ns. postilaatikkoyritysten työntekijöiltä eli yrityksiltä, joilla ei ole toimitiloja.
– Työntekijät ovat turhaan yrittäneet saada postilaatikkoyritysten edustajia kiinni, toteaa Aho.
Rahojaan joutuu odottamaan
Työntekijän hakemuksen keskimääräinen hakuaika on tällä hetkellä peräti neljä kuukautta. Suurin osa palkkaturvahakemuksista tehdään Uudellamaalla, missä ruuhkaa on eniten.
Selvissä konkurssitilanteessa palkkaturva maksetaan käytännössä viimeisenä palkanmaksupäivänä.