Irakissa tapetuksi väitetyn miehen kuolemaa koskeva valitus vaikuttaa menneen sukkana sisään kansainväliselle oikeusistuimelle, mutta monet tarina sai haistamaan palaneen käryä.
Tapausta koskeva petossyyte on tällä hetkellä käsittelyssä Helsingin käräjäoikeudessa, jossa miehen tytärtä ja tämän silloista aviopuolisoa syytetään muun muassa törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT uskoi sille kerrotun tarinan siitä, että Suomesta turvapaikkaa hakenut ja sittemmin takaisin Irakiin palannut mies olisi tapettu. Sille oli kertomuksen tueksi toimitettu kuolemaa koskevia asiakirjoja, jotka myöhemmin Suomen viranomaiset totesivat tutkimuksissaan väärennöksiksi.
EIT ei ilmeisesti katsonut tarpeelliseksi tarkistaa asiakirjojen aitoutta.
Lue myös: Miksi oikeus ei tutkinut irakilaismiehen paperien aitoutta ja antoi huiputtaa itseään? Asiantuntija: "Ihmettelen EIT:n passiivisuutta"
"Ajattelin, että se olisi liian röyhkeää"
EIT ei ollut ainoa, joka ei epäillyt kerrottua tarinaa. Miehen tyttären valitusta tehnyt suomalainen juristi oli tapauksen johdosta poliisin kuultavana. Hän kertoi, ettei hänellä ollut syytä epäillä asiakirjojen aitoutta.
– Perustin oman kantani siihen, että se kuolintodistus on aito, koska ajattelin, että se olisi liian röyhkeää väärentää sellainen.
Totuuden käytyä ilmi olo oli kurja.
– Tuli niin huijattu olo, että olin uskonut siihen, että se kuolintodistus oli aito. Myös hirveä pettymys ja äärimmäinen ärsytys, että tämä asia vie pohjan niin monelta asialta jatkossa. Olen myös miettinyt paljon sitä, mikä motiivi on ollut, ja kuka on ollut koko tämän jutun takana, hän kertoi.
Lue myös: Paljastava kuva: Tapetuksi väitetyn irakilaismiehen väärennetystä kuolintodistuksesta ei löydy kuolinpäivää tai -aikaa
Viranomaisilla oli omat epäilyksensä
Asiakirjat olivat herättäneet epäilyjä Suomen viranomaisissa, joiden tekemiä päätöksiä valituksilla oltiin kritisoimassa.
Poliisikuulusteluissa virkamies kertoi asiakirjojen herättäneen tiettyjä epäilyjä ja hän toi tämän myös ilmi tuomioistuinkäsittelyissä. Esimerkiksi hallinto-oikeudessa Maahanmuuttovirasto oli antanut lausunnot, joissa se totesi, ettei asiakirjojen aitoudesta ja alkuperäisyydestä voinut varmistua.
– Ilmoitimme, että Suomen viranomaiset eivät ole pystyneet varmistamaan asiakirjojen alkuperää tai aitoutta. Huomautimme myös siitä, että alkuperäistä kuolintodistusta ei ole toimitettu EIT:lle ja että Suomen hallitus ei ole pystynyt varmistamaan valittajan isän väitettyä kuolemaa, viranomaisen edustaja kuvaili taas kannanottoja ihmisoikeustuomioistuimessa poliisille.
Hallinto-oikeus totesi lopulta päätöksessään muiden asioiden lisäksi, että naisen "isän on esitetty saaneen surmansa ampumavälikohtauksessa Bagdadissa joulukuussa 2017" ja tämän muun perheen olinpaikan olevan epävarmaa.
– Hallinto-oikeus katsoo, ettei siitä, että valittajalla tosiasiassa olisi kotimaassaan sukulaistensa muodostamaa vakinaista tukiverkkoa, voida vakuuttua, päätöksessä kerrotaan.
Lue myös: Suomi kyseenalaisti irakilaismiehen kuolintodistuksen aitouden jo alussa – asiakirjat riittivät, koska "ei ollut syytä epäillä, että hakijan isä on tapettu"
Miehen läheinen haistoi palaneen käryn
Tapetuksi väitetyn miehen suomalaisystävä kertoi poliisin kuulusteluissa pitäneensä kertomusta miehen kuolesta epäilyttävänä alusta lähtien.
Hän oli tuntenut miehen puolitoista vuotta ja oli kuullut paljon tarinoita hänen oloistaan Irakissa ennen turvapaikan hakemista. Hän oli ollut mieheen yhteydessä myös tämän lähdettyä takaisin Irakiin vuonna 2017, mutta jossain vaiheessa mies lakkasi vastaamasta hänen viesteihinsä.
Vuonna 2018 hän meni miehen tyttären ja tämän miehen luokse kysymään miehen vointia, kun jo ovensuussa hänelle kerrottiin miehen kuolleen.
Lue myös: Tapetuksi väitetty irakilaismies sanoo, ettei tiennyt kuolemansa lavastamisesta: "Emme tienneet, että joku näytelmä olisi ollut meneillään"
"Hän ei itkenyt lainkaan aidosti"
Nainen kertoi tarinan kuolemasta "hiukan haisseen", mutta uutisen tulleen silti hänelle pahana shokkina.
Ystävä oli sittemmin keskustellut tyttären ja tämän silloisen aviomiehen kanssa enemmänkin, ja saanut mielestään sekavia ja epäjohdonmukaisiakin vastauksia kysymyksiinsä. Nainen lopetti yhteydenpidon pariskuntaan näiden tuotua tarinansa julkisuuteen. Syynä oli epäluottamus näitä kohtaan.
– Oli lehtijuttuja ja haastatteluja ja minä en pitänyt siitä, koska en uskonut heitä. Tunsin, että en saanut asiassa koko totuutta tietooni, nainen kuvaili poliisille kuulusteluissa.
– Kun [nainen] kertoi minulle ensimmäisen kerran isänsä kuolleen, hän ei itkenyt lainkaan aidosti. Minusta tuntui, että hän näytteli itkevänsä ja vielä todella huonosti, nainen muisteli poliisille.
"Kuollut mies" vastasi sähköpostiin
Nainen oli varma osan tarinoista olevan valetta ja kertoi epäilleensä ainakin puoliksi, että myös tarina miehen kuolemasta oli sepitettä.
Hän kuitenkin uskoi, että mies olisi ollut häneen yhteydessä, jos olisi elossa, sillä heillä oli syvä ystävyyssuhde.
Näin lopulta olikin, sillä mies lopulta vastasi erääseen naisen lähettämistä sähköpostiviesteistään ja kertoi olevansa hengissä. Tällöin asian EIT-käsittely oli kuitenkin jo vireillä.
Suomi sai EIT:ltä langettavan tuomion irakilaismiehen turvapaikkakäsittelyn hoidosta. Suomi on vaatinut asian uudelleenkäsittelyä. Miehen tyttärelle määrättyjä 20 000 euron korvauksia Suomi ei ole maksanut.