Naisten palkat ovat yhä pienempiä kuin miesten. Miehille pakollinen varusmiespalvelu asettaa sukupuolet eriarvoiseen asemaan. Missä asioissa Suomella on vielä parantamisen varaa, kun puhutaan tasa-arvosta? Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Tetti Vähämaa kertoo.
Millaisissa asioissa olisi vielä tasa-arvon kannalta parantamisen varaa? Mitä Suomen feminismille kuuluu? Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Tetti Vähämaa kertoo, mitkä ovat tällä hetkellä suurimpia epäkohtia Suomessa, kun puhutaan naisten oikeuksista ja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.
Vanhempainvapaitten kustannukset kuormittavat naisvaltaisia aloja
Vanhempainvapaitten järjestäminen ja niiden kustannukset painottuvat naisvaltaisille aloille. Tavallisesti perheen äiti pitää niistä suurimman osan.
– Tietysti isällä on isyysvapaansa, mutta äiti yleensä pitää äitiysvapaansa ja vielä vanhempainvapaan. Joissain perheissä sen katsotaan olevan parempi vaihtoehto, mikä on tietysti on ihan ok. Muitakin vaihtoehtoja voisi kuitenkin tehdä ja jakaa kustannuksia tasapuolisemmin, koska tällä hetkellä se kuormittaa naisvaltaisia aloja, Vähämaa kertoo.
Esimerkiksi Naisasialiitto Unioni on ajanut 6+6+6-mallia, jossa on kuusi kuukautta isälle, kuusi kuukautta äidille ja lopuista kuukausista vanhemmat voisivat sopia keskenään.
Naisten palkat ovat yhä pienempiä kuin miesten
Naisten palkat ovat edelleen pienempiä kuin miesten. Vähämaan kannustaa keskustelemaan aiheesta yleisesti, eikä vähättelemään sitä.
– Yleensä vain todetaan, että ”eihän ne naisten palkat ole huonompia” tai sanotaan, ettei muka samasta työstä saada eri palkkaa – kun tilanne tosiaan on se, että useammassakin työssä nainen voi saada eri palkkaa kuin mies. Asiaa tulisi tuoda koko ajan esille ja puhua siitä, miksi tällainen eriarvoisuus on edelleen olemassa. Huolimatta siitä, että asiaa on yritetty tuoda julkisuuteen ja siitä on puhuttu jo vuosia, jopa vuosikymmeniä, se on edelleen olemassa, Vähämaa sanoo.
Turvakotiverkosto on liian suppea
Päällimmäisenä Vähämaan mielessä on tällä hetkellä huoli turvakotiverkoston jatkuvasta pienentymisestä. Suomen turvakodit on tarkoitettu uhan alla eläville lähisuhdeväkivallan uhreille.
– Turvakotipaikkojen määrä Suomessa ei esimerkiksi täytä kansainvälisiä suosituksia. Luku on ollut riittämätön tähänkin asti ja tästä huolimatta verkostoa ollaan supistamassa. Esimerkiksi viime vuoden puolella lakkautettiin Espoon turvakoti. Teimme syyskokouksessa aiheesta julkilausuman ja tämän vuoden puolella aiomme kiinnittää enemmän julkisuudessa huomiota asiaan, Vähämaa lupaa.
Ikääntyvät naiset huolettavat
Vähämaa löytää korjattavaa muualtakin, esimerkiksi ikääntyvien naisten asema huolettaa.
– Monien eläkkeellä olevien naisten taloudellinen tilanne on vaikea, kun matalasta palkkatasosta ja perhevelvollisuuksista johtuen eläke on pieni. Lisäksi varusmiespalvelus asettaa miehet ja naiset eriarvoiseen asemaan ollessaan miehille pakollinen ja naisille vapaaehtoinen, Vähämaa listaa.
Studio55.fi/ Anni Uittamo
Kuvat: Colourbox
Feministi radioääni: Naisen saatava pukeutua minihameeseen ilman syytteitä provosoinnista
Tiesitkö? Tämä tapahtumaketju johti lehtien luopumiseen seksi-ilmoituksista
Onko pomon kanssa nakuilu tasa-arvon salaisuus?
Näin miehiä sorretaan Suomessa – kolme epäkohtaa ylitse muiden
Elisabeth Rehn lähetyksessä: Naiskiintiöitä talouselämään – ja firman tulos paranee
Äijäjoogaan naiskiintiö? Tasa-arvoviranomainen iski miesten harrastukseen!
Elisabeth Rehn: Minulle sanottiin, että nainen ei voi johtaa 2 000 poliisia
Ylikonstaapeli sai haukut - syynä suvaitsevainen kannanotto
Aarno "Loka" Laitinen: Naiset eivät kestä rankkaa ja vastuunalaista työtä
MTV3 Uutiset: Tasa-arvovaltuutettu moittii Suomea raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä