Vastuuministerit Suomessa ovat saaneet valtavasti kysymyksiä koronarokotuksiin liittyen, koska ihmisten huoli sivuvaikutuksista on kova. Mikä on totta ja mikä tarua?
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek vastaa Uutisaamussa polttavimpiin koronarokotekysymyksiin.
Mikä takaa sen, ettei koronarokotteen kanssa käy samalla tavalla kuin sikainfluenssarokote Pandemrixin kanssa, josta tuli osalle rokotetuista narkolepsia?
– Sataprosenttisesti ei voi luvata sitä, ettei tulisi jotain vakavaa haittaa. Tähän mennessä tiedämme, että lieviä ja ohimeneviä kuumereaktioita on ollut, ne menevät ohi parissa päivässä. Myös vakavia allergisia reaktioita on ollut, jotka nekin on pystytty hoitamaan. Mutta mitään vakavaa ja pysyvää näistä miljoonista annoksista mitä nyt on annettu ei ole tullut esille.
Eroavatko nämä rokotetutkimukset siitä, mitä aikoinaan Pandemrixin kanssa tehtiin?
– Eivät siinä mielessä eroa, että tehotutkimuksissa seurataan rokotettuja vähintään kaksi kuukautta. Valtaosa haitoista tulee noin kuuden viikon aikana esille. Sikainfluenssarokotteen kohdalla tällaista tehotutkimusta ei päästy tekemään, että se on erilaista, mutta tämä seuranta-aika, mikä tutkittavissa on ollut, on sama.
Kun muuntuvaa koronavirusta vastaan aletaan rokottaa, eikö siinä käy niin, että virus muuntuu vain entistä ärhäkkäämpään muotoon?
– Se on yksi huoli, mutta toisaalta muuntoviruksia tulee myös sitä kautta, että ihmiset sairastuvat ja muodostavat immuniteetin. Tehtiin me niin tai näin, viruksilla on oma elämänsä, ne lisääntyvät ja lisääntyessään pystyvät muuntautumaan. Viruksen oma tarkoitushan on pysyä hengissä.
Jos rokotuksille vastustuskykyinen koronamuunnos ilmaantuu, miten nopeasti sitä vastaan pystytään kehittämään rokote?
– Mikään näistä muuntoviruksista ei täysin pysty tulemaan rokotteen suojasta pois. Teho voi olla jonkin verran alentunut lähinnä lieviä tautimuotoja kohtaan, mutta sen sijaan vakavia tautimuotoja kohtaan se teho on pysynyt myöskin muuntovirusten kohdalla. Valmistajat ovat jo räätälöimässä omia rokotteitaan niin, että sinne voidaan laittaa muuntoviruksen geneettinen koodiosa. Eli me tulemme saamaan tulevaisuudessa myöskin muuntoviruksia vastaan suojaavia rokotteita.
Millä perusteella korona on niin vaarallinen, että sitä vastaan tarvitaan rokote?
– Jos katsotaan esimerkiksi Yhdysvaltojen tilannetta, jossa miljoonia ihmisiä on sairastunut ja yli puoli miljoonaa on kuollut, minun on vaikea ajatella, että tämä tauti ei olisi vakava.
Jos vertaa influenssaan, niin Suomessa kausittain kuolee tällä hetkellä enemmän ihmisiä influenssaan kuin koronaan. Mutta se johtuu siitä, että meillä on niin hyvät varotoimenpiteet koronan kanssa ja olemme saaneet pidettyä kuolemat alhaalla. Mutta jos olisimme Yhdysvaltain tai Ruotsin tilanteessa, niin meidän koronan kuolinluvut voisivat olla hyvin toisennäköisiä.
Muokattu juttua 14.3. klo 10.26: Korjattu juttuun tieto siitä, että Yhdysvalloissa ei ole sairastunut satoja miljoonia, vaan yli 29 miljoonaa ihmistä on tähän mennessä sairastunut koronaan. Haastateltava oli vahingossa sanonut luvun aiemmin väärin.