Pankki voi olla korvausvelvollinen verkkopankkihuijauksissa. Oikeus velvoitti Osuuspankin korvaamaan huijatulle asiakkaalle 43 950 euroa korkoineen.
Erilaisia huijauksia liikkuu niin tekstiviestien kuin sähköpostilinkkienkin muodossa. Mutta kuka korvaa, jos huijaukseen lankeaa? Aiemmin huijausviestejä läheteltiin esimerkiksi Suomi.fi-palvelun ja Osuuspankin nimissä.
Pankki voi olla korvausvelvollinen huijaustilanteissa. Päijät-Hämeen Käräjäoikeus velvoitti Järvi-Hämeen Osuuspankin korvaamaan huijatulle asiakkaalleen lähes 44 000 euroa korkoineen, kertoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto.
Lue myös: Varo tällaista viestiä – johtanut "lähes poikkeuksetta" Facebook-tilin menetykseen
Menetti tekstarihuijauksessa 44 000 euroa
Asiakkaalta oli tekstiviestihuijauksen avulla viety 44 000 euroa.
Asiakas sai elokuussa 2021 OP:n nimissä lähetetyn tekstiviestin, jossa varoitettiin tilivaroja koskevasta petoksesta. Viestissä kehotettiin siirtymään OP:n verkkosivulle, jotta asiakas voisi estää petoksen.
Lue myös: OP:n nimissä kiertää uusi vakuuttava huijaus – katso, kuinka aidolta rikollisten luomus näyttää
Asiakas siirtyi viestissä olleen linkin kautta avautuneille sivuille, jotka valitettavasti olivat valepankin sivut. Sivun sisältö vastasi Osuuspankin verkkopankkisivustoa.
Asiakas syötti verkkopankkitunnuksensa sivulle, koska uskoi asioivansa pankin kanssa ja luuli viestin ohjeen mukaan toimimalla voivansa estää petoksen.
Tiedot kuitenkin päätyivät tuntemattomalle henkilölle, joka oli niiden avulla siirtänyt asiakkaan tililtä 44 000 euroa ulkomaiselle pankkitililleen. Rahoja ei saatu palautettua.
Lue myös: Kalasteluviesti alkaa usein näillä sanoilla – tässä yritykset, joiden nimissä tehtaillaan eniten huijauksia juuri nyt
Pankki vetosi asiakkaan huolimattomuuteen
Pankkialan riidanratkaisuelin pankkilautakunta suositti yksimielisesti, että Osuuspankki vastaisi aiheutuneesta vahingosta siltä osin kuin se ylittää 50 euroa. Perusteena 50 euron vähennykseen oli asiakkaan huolimattomuus.
Järvi-Hämeen Osuuspankki ei noudattanut pankkilautakunnan päätöstä. Pankki vetosi siihen, että asiakas oli antanut suostumuksen tilisiirrolle ja että asiakkaan menettely oli ollut törkeän huolimatonta.
Juttu eteni oikeuteen. Kuluttaja-asiamies avusti kuluttajaa oikeudenkäynnissä.
– Kun pankki ei noudata lautakunnan yksimielistä suositusta, ei yksittäisellä kuluttajalla ole valtavan kuluriskin vuoksi mahdollisuutta viedä asiaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Tilanne on pankin asiakkaiden oikeusturvan kannalta erittäin huolestuttava, toteaa kuluttaja-asiamies Katri Väänänen KKV:n tiedotteessa.
Tässä tapauksessa pankin oikeudenkäyntikuluvaatimus oli yli 57 000 euroa.
Lue myös: Liiankin yksinkertainen kikka paljastaa viestien arkaluontoisen sisällön – harkitse tarkkaan, ennen kuin lähetät tällaisia viestejä!
Oikeus ratkaisi tapauksen asiakkaan hyväksi
Oikeus ratkaisi tapauksen asiakkaan hyväksi ja velvoitti pankin korvaamaan 43 950 euroa korkoineen.
Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Järvi-Hämeen Osuuspankki on ilmoittanut tyytymättömyyttä tuomioon.
Moni hoitaa raha-asioitaan pankin tiskin sijaan puhelimella tai tietokoneella; pankkitunnuksia käytetään paljon myös muihin palveluihin kirjautumiseen ja tunnistautumiseen. Asiakkaat ovat yhä alttiimpia erilaisille taitaville huijausyrityksille. Huijausyritysten määrä on myös lisääntynyt viime vuosina.
Yleistyneessä huijaustavassa asiakkaat ovat saaneet OP:n nimissä lähetettyjä tekstiviestejä, joissa on kerrottu esimerkiksi pankkisiirron yrityksestä tai kortilla suoritetusta maksusta. Viestissä on pyydetty tarkistamaan asia tai muuten kortti on uhattu jäädyttää. Myös esimerkiksi Telian ja Nordean nimissä on levitelty huijauksia.
Lue myös: Älä ikinä mene verkkopankkiin Googlen kautta – osaatko erottaa taidokkaan huijaussivuston aidosta?
Asiakkalla oikeus hyvitykseen oikeudettomista maksutapahtumista
Verkkopankkitunnusten kalasteluhuijauksissa kuluttajalla on lähtökohtaisesti oikeus hyvitykseen pankilta oikeudettomista maksutapahtumista, mikäli asiakas ei ole menetellyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksutapahtuma on oikeudeton, kun maksaja ei ole antanut siihen suostumustaan. Vastuu jaetaan asiakkaan huolimattomuuden arvioinnin perusteella. Arviointi on aina tapauskohtainen.
Jos asiakas on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti, menetykset huijauksessa tapahtuneista tilisiirroista jäävät hänen harteilleen.
Pankin vastuu ei koske maksutapahtumia, joihin asiakkaan katsotaan antaneen suostumuksensa, vaikka se olisi annettu harhaanjohdettuna. Tämä tarkoittaa tyypillisesti esimerkiksi erilaisia sijoitus- ja rakkaushuijauksia.
– Vaikka verkkopankkihuijauksiin sisältyy aina yksilöllisiä piirteitä, on oikeuskäsittelyn lopputulos myös ennakkotapaus oikeudettoman siirron määritelmästä ja huolimattomuuden asteen arvioinnista. On tärkeää saada tuomioistuimen linjaus seikoista, joiden perusteella asiakkaan vastuuta tilisiirroista arvioidaan, Väänänen toteaa.
Lue myös: Muutitko kasvosi viikinkikuvaksi Facebook-sovelluksella? Tietoturva-asiantuntijat arvioivat turvallisuutta – "Ei ole mukava ajatus"
Lue myös: Leena klikkasi huijausviestin linkkiä, sai lopulta lähes 1 700 euron laskun – ei päässyt pälkähästä
Katso myös: 5 vinkkiä: Näin tunnistat huijauksen!
0:48
Mistä nettihuijauksen tunnistaa?