Miten voi tunnistaa huijarin, joka yrittää päästä käsiksi rahoihisi netissä tai puhelimitse? Entä onko mahdollista saada huijattuja rahoja takaisin, jos on petkuttajan vipuun langennut?
Viranomaiset ovat varoitelleet kevään aikana huijauksista, joissa on yritetty kalastaa kansalaisilta rahaa puhelimella tai sähköpostilla.
Huijarit ovat väittäneet sähköpostiviesteissään muun muassa saaneensa haltuunsa uhria koskevia arkaluonteisia tietoja. Tiedot on uhattu julkistaa, jos kohde ei maksa pyydettyä summaa.
Joissain tapauksissa huijaukseen haksahtanut ja rahansa menettänyt on saanut korvauksen pankilta, mutta usein näin ei tapahdu.
Lue myös: Huijauspuhelut piinaavat taas suomalaisia – soitoista nähtävissä uusi trendi: "Siinä kohtaa puhelu on parempi lopettaa"
Microsoftin valesoittaja rokotti uhrilta tuhansia euroja – rahoja ei saatu takaisin
Yksi Pankkilautakunnan käsiteltäväksi tullut tapaus on viime syksyltä.
Pankin asiakas sai ulkomaisesta suuntanumerosta soiton Microsoftin nimissä. Soittaja väitti, että uhrin tietokone oli hakkeroitu ja että kone pitäisi korjata.
Asiakasta pyydettiin asentamaan koneelleen ja puhelimeen etähallinnan mahdollistavat ohjelmistot. Lopulta häntä pyydettiin tunnistautumaan pankkiin ja ottamaan kännykällään kuva pankkikortistaan etu- ja takapuolelta.
Asiakkaalle lähetettiin puolestaan vakuudeksi kuva Microsoftin henkilökortista, joka osoittautui myöhemmin tekaistuksi. Seuraavaksi asiakkaan puoliso huomasi, että puolison tililtä oli hävinnyt noin 7 000 euroa. Ulkomaanmaksu oli tehty verkkopankissa.
Pankkilautakunnan mukaan asiakas oli antanut suostumuksensa maksutapahtuman toteuttamiseen luovutamalla tunnuslukusovelluksellaan vahvistuksen maksulle.
Näin ollen Pankkilautakunta katsoi, ettei pankilla ole vastuuta korvata vahinkoa.
Sähköpostihuijaukset ovat tyypillisimpiä
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n toimitusjohtaja Elli Reunanen kertoo, että enimmillään yksi asiakas on voinut menettää huijarille jopa satoja tuhansia euroja.
– Suurin Pankkilautakunnan käsittelyyn tullut tapaus on hieman yli 300 000 euroa, Reunanen kertoo MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Asiakas menetti myös tuolloin koko summan, eli korvausta ei maksettu.
Milloin saa rahansa takaisin?
Milloin rahansa sitten voi saada takaisin? Reunasen mukaan jokainen huijaus käydään läpi yksityiskohtaisesti.
Kiistatonta hänen mukaansa on aina se, että asiakas on joutunut rikoksen uhriksi.
– Toinen kysymys on se, onko pankki vastuussa rikoksen uhrin vahingosta. Siinä kohden arvioidaan se, mitkä ovat laki- ja sopimusehtojen mukaan olleet asiakkaan velvollisuudet. Esimerkiksi verkkotunnuksia ja maksukortin tietoja ei saa luovuttaa ulkopuoliselle, Reunanen tähdentää.
FINE:ssä haetaan parhaillaan ratkaisukäytäntöä ja linjoja erilaisiin tapauksiin. Tällä hetkellä noin kolmasosa FINE:n ja Pankkilautakunnan ratkaisuista kääntyy asiakkaan eduksi.
Katso yllä olevasta videon haastattelusta, mihin kaikkeen kannattaa kiinnittää huomiota, jos epäilee vastapuolen aikeita.