Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi, että Teollisuusliiton, Paperiliiton ja Pron mahdolliset lakot aiheuttaisivat 500–600 miljoonan euron loven bruttokansantuotteeseen.
Lakot kestäisivät kaksi viikkoa.
Liikevaihdolla mitattuna menetykset olisivat EK:n alustavan laskelman mukaan 1,5–2 miljardia euroa.
EK:n mukaan laskelmassa on otettu huomioon työtaisteluiden kerrannaisvaikutukset muille toimialoille, mutta ei pitkän aikavälin vaikutuksia esimerkiksi asiakassuhteisiin ja Suomen asemaan investointikohteena.
– Näin laajoilla ja pitkäkestoisilla työtaisteluilla on väistämättä merkittäviä vaikutuksia paitsi tuotantoon myös verotuloihin. Jos lakot toteutuvat täysimääräisinä, verotulot voisivat laskennallisesti vähentyä noin 200 miljoonaa euroa, sanoo EK:n pääekonomisti Penna Urrila tiedotteessa.
Lue myös: Ammattiliitto Pro, Teollisuusliitto ja Paperiliitto uhkaavat kahden viikon lakolla: Koskee 31 000 työntekijää – "Kaikki kulminoituu kikyyn"
EK:n mukaan pitkäkestoisten lakkojen haittoja kasvattaa se, että yritysten on lähes mahdotonta kuroa kiinni menetyksiä myöhemmin.
Lisäksi monet lakonuhkien kohteena olevista yrityksistä ovat raskasta prosessiteollisuutta, joissa menetyksiä kasvattaa tuotannon pitkäkestoinen alas- ja ylösajo, joiden vuoksi tuotantoprosessin toiminta ja laatu häiriintyvät pidemmäksi ajaksi kuin itse työtaistelu kestää.
"Joulukuisen lakon vaikutukset noin 200 miljoonaa euroa"
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo, että kilpailukykysopimus oli rakenteellinen korjaus Suomen kilpailukyyn heikentymiseen.
Se on näkynyt sopimuksen jälkeisinä vuosina talouden ja työllisyyden kääntymisenä vahvaan kasvuun. Hänen mukaansa nyt halutaan omilla päätöksillä tietoisesti heikentää Suomen työllisyyttä.
– Yritykset kärsivät pelkästään lakon uhasta. Toteutuessaan tämä massiivinen ja pitkäkestoinen lakko olisi jo toinen lyhyen ajan sisällä. Joulukuisen kolmen päivän lakon vaikutukset olivat jo noin 200 miljoonaa euroa, Häkämies painottaa.
Lue lisäksi: Kiky-tuntien ongelma: "Kumpikin osapuoli tavallaan oikeassa"
Hänen mukaansa lakko leikkaisi myös julkisen sektorin verotuloja ja siten heikentäisi hyvinvointipalvelujen rahoitusta.
– Kiky-työajan pidennys sovittiin pysyväksi, ja sellaisena sen tulee säilyä, Häkämies sanoo.