Entistä useampi suomalainen luokitellaan lihavaksi. Jos nykyinen kehitys jatkuu, lähes joka kolmannen työikäisen ennustetaan olevan lihava 10 vuoden kuluttua. Viime vuonna lihavia oli reilu neljännes aikuisista.
Tiedot käyvät ilmi tänään julkaistavasta FinTerveys-väestötutkimuksesta, johon osallistui 10 000 suomalaista aikuista.
Urheilu ja terveet elämäntavat näyttävät suositulta trendiltä, mutta tutkimuksen mukaan ne eivät kosketa kaikkia.
– Lihavuus jakautuu väestössä epätasaisesti ja koulutus vaikuttaa merkittävästi. Pelkän peruskoulun käyneissä on enemmän lihavia kuin korkeasti koulutetuissa. Taustalla on merkittäviä eroja sekä liikunnassa että ravinnossa, THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen sanoo.
Professorin mukaan lihavuuden seuraukset ovat huolestuttavia. Diabetes yleistyy ja vaivat puraisevat pahasti etenkin iäkästä väestöä.
– Lihavuus aiheuttaa liikkumiskyvyn rajoituksia ja sitä kautta heikentää elämänlaatua. Tämä on todella huolestuttava asia etenkin, kun väestön ikärakenne vanhenee jatkuvasti. Lihavuuden aiheuttamat terveysongelmat aiheuttavat valtavan haasteen meidän hyvinvointiyhteiskunnallemme.
Koskinen sanoo, että valistus puree parhaiten niihin, joiden asiat ovat jo entuudestaan hyvin.
– Tarvitaan rakenteellisia toimia. On puhuttu mm. sokeriverosta, karkkipakettien koosta ja työpaikkaruokaluiden laajentamisesta. Näillä voidaan parhaiten vaikuttaa niihin väestöryhmiin, joille lihavuus on suurin ongelma.
Myös masennus on yleistynyt merkittävästi viimeisen kuuden vuoden aikana.
Viimeisen kuuden vuoden aikana merkittäviä masennusoireita kokevien miesten osuus on noussut kuudesta yhdeksään prosenttiin. Naisten masennus on yleistynyt yhdeksästä prosentista kolmeentoista prosenttiin.
