Lihavuus on saavuttanut Euroopassa epidemian mittasuhteet ja leviämisvauhti vain kiihtyy, varoittaa Maailman terveysjärjestö WHO. Vuosittain yli 1,2 miljoonaa eurooppalaista kuolee lihavuuden seurauksena.
WHO:n tuoreen raportin mukaan eurooppalaisista aikuisista lähes kaksi kolmasosaa ja lapsista joka kolmas on ylipainoisia tai lihavia. Euroopan alueella lihavuus on Yhdysvaltoja lukuun ottamatta yleisempää kuin missään muualla maailmassa.
Paino on ihmisen ominaisuus, mutta tieteellisesti tarkasteltuna lihavuus on krooninen sairaus. Lihavuus aiheuttaa aineenvaihdunnan häiriöitä ja vaikuttaa haitallisesti useaan eri elinjärjestelmään, kuten maksaan, haimaan ja sukuelimiin.
WHO on erityisen huolissaan eurooppalaisten lasten painokehityksestä, sillä varhain kerrytetyt liikakilot lisäävät alttiutta lihavuudelle myöhemmin elämässä. Lihavuus häiritsee esimerkiksi suolistohormonien ja aivojen välistä viestinvaihtoa heikentäen kylläisyyden kokemista. Seurauksena on lihavuutta ylläpitävä kierre.
Lue myös: Kesäkunnon tavoittelulla karuja seurauksia – varo tällaisia dieettejä: "Hälytysmerkki"
Lihavuus lisää riskiä sairastua useisiin eri syöpiin, sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen sekä kroonisiin keuhkosairauksiin. Vuosittain liikakilot aiheuttavat yli 1,2 miljoonan eurooppalaisen kuoleman, mikä vastaa yli 13 prosenttia kokonaiskuolleisuudesta Euroopassa.
Ylipaino voi paitsi johtaa ennenaikaiseen hautaan myös heikentää elämänlaatua. Ylipaino ja lihavuus ovat merkittävin eurooppalaisten toimintakykyä rajoittava riskitekijä.
WHO luonnehtiikin eurooppalaisten paino-ongelmia käynnissä olevaksi epidemiaksi. Sen leviämisvauhti uhkaa kiihtyä entisestään, jos ongelmaan ei puututa.
Jokaisella on oma luontainen ihannepaino. Videolla ravitsemusterapeutti kertoo, miten sen voi löytää. Juttu jatkuu videon alla.
1:30
KATSO VIDEO: Miten oman ihannepainonsa voi löytää?
Korona-aika pahentanut lihavuusongelmaa
Koronaviruspandemia rajoitustoimenpiteineen on voinut muuttaa eurooppalaisten ruokailu- ja liikuntatottumuksia entistä epäsuotuisampaan suuntaan. WHO peräänkuuluttaa toimenpiteitä, joilla puututaan kansanterveyttä uhkaavaan kehitykseen.
Painonhallinta ei ole pelkästään yksilön itsensä käsissä. Yhteiskuntien tehtävä olisi luoda elinympäristö, joka kannustaisi terveellisiin elintapoihin.
Yksi tapa olisi puuttua lapsille kohdennettujen epäterveellisten ruokien mainontaan sekä nuoren polven istuvaan elämäntapaan. Verotuksella voitaisiin ohjata ruokailutottumuksia terveellisempään suuntaan. Lisäksi elinympäristöjä pitäisi muuttaa sellaisiksi, että ne kannustavat fyysiseen aktiivisuuteen.
Lue myös: Kuinka monta askelta päivässä pitää ottaa laihtuakseen? Asiantuntijat arvioivat
Terveydenhuollossa tulisi tarjota paremmin tukea painonhallintaan.
Suomalaiset endokrinologit esittivät maaliskuussa, että lihavuuteen tulisi suhtautua kroonisena etenevänä sairautena, joka ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulisi varata riittävästi resursseja.
Nyt lihavuuden hoito on jäänyt puolitiehen. Endokrinologien mukaan korona-aika on pahentanut ongelmia, kun jo ennestään vähiä resursseja on jouduttu nipistämään, painonhallintaryhmät eivät ole päässeet kokoontumaan ja lihavuusleikkauksia on jouduttu perumaan.
Lue myös: Pirullinen vaiva vaanii miljoonien suomalaisten henkeä – tässä vaiheessa pelkkä elämäntaparemontti ei enää riitä
Lue myös: Psykiatri mullistaisi masennuksen hoidon: "Myös kehollinen sairaus"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Harva suomalainen syö riittävästi kasviksia. Katso alla olevalta videolta, miltä "puoli kiloa päivässä" käytännössä näyttää.
1:26
KATSO VIDEO: Tältä näyttää puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä.
Lähteet: WHO, The Guardian, HUS