Toisin kuin yleisesti luullaan, kaupungistuminen ei ole syy lihavuuden maailmanlaajuiselle lisääntymiselle, osoittavat tutkijat Nature-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessaan.
Imperial College London -yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa analysoitiin painoindeksin kehitystä vuosina 1985–2017 yli 112 miljoonasta aikuisesta kerättyjen mittojen avulla. Painoindeksi lasketaan ihmisen painon ja pituuden suhteesta.
Analyysi paljasti, että keskimäärin ihmisten paino oli 33 vuoden aikana noussut 5–6 kilogrammalla. Yli puolet painoindeksin globaalista noususta selittyi maaseudulla asuvien ihmisten lihomisella. Tietyillä alueilla maaseudulla asuvien ihmisten lihominen selitti jopa 80 prosenttia painoindeksin noususta.
Yli tuhannesta tutkijasta koostuva tiimi huomasi, että vuodesta 1985 maaseudulla asuvien naisten ja miesten painoindeksi oli kasvanut 2,1 yksiköllä. Samaisena aikana kaupungeissa asuvien naisten painoindeksi oli noussut 1,3 yksiköllä ja miesten 1,6 yksiköllä.
Tutkijat kirjoittavat tiedotteessaan, että massiivisen tutkimuksen tulokset kääntävät ylösalaisin käsityksen, jonka mukaan kaupungistuminen on syy lihavuuden maailmanlaajuiseen lisääntymiseen. Tämä tarkoittaa, että ongelman ratkaisuun tarvitaan uusia keinoja.
LUE MYÖS: Nuorten aikuisten syöpäriski kasvanut dramaattisesti – taustalla maailmanlaajuinen ongelma
Käsitykset terveestä maalaiselämästä ovat vanhentuneet
Maaseudun pitkät välimatkat taittuvat yhä useammin autolla. Shutterstock.
Tutkijat uskovat, että maaseudun väestön lihomista selittävät matala tulo- ja koulutustaso, rajoitettu terveiden ruoka-aineiden saanti ja niiden korkea hinta sekä niukka vapaa-ajan määrä ja urheilumahdollisuuksien, kuten kuntosalien, puuttuminen.
Käsitys siitä, että maaseudulla asuville ihmisille ei kerry kaupunkilaisten tavoin liikakiloja, onkin vanhentunut. Raporttia kirjoittanut Majid Ezzati sanoo Verge-sivuston mukaan, että käsitys perustuu ajatukselle maaseudulla asuvien terveellisemmästä ruokavaliosta ja fyysisesti raskaasta työstä. Näin on kenties ollut ennen, mutta maaseudun teollistuminen on muuttanut asiaa.
Yhä harvemman tarvitsee esimerkiksi enää kävellä kaivolle – heillä on käytössään juoksevaa vettä. Yhä useampi omistaa auton, joten liikuntaa ei tule myöskään paikasta toiseen liikkumisesta. Ja moni maalainen on tottunut jo samaan prosessoituun ruokaan kuin kaupunkilaisetkin.
Kaupungeissa puolestaan välimatkat ovat lyhyempiä ja kävelymahdollisuudet parempia. Liikuntamahdollisuuksia on enemmän myös esimerkiksi kuntosalien muodossa. Kauppojen suurempi valikoima puolestaan antaa mahdollisuuden terveellisimpiin ruokavalintoihin.
Ero havaittavissa Suomessakin
Suomessa vuonna 2017 lähes kolme neljäsosaa yli 30-vuotiasta miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia, eli heidän painoindeksinsä oli vähintään 25, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Joka neljäs aikuinen voidaan luokitella lihavaksi, eli heidän painoindeksinsä on yli 30.
Kaupunkien ja maaseudun ero näkyy myös meillä. Pääkaupunkiseudulla asuvien ylipainoisuus on harvinaisempaa kuin muualla Suomessa asuvien. Myös koulutus vaikuttaa: korkeasti koulutetuilla ylipainoisuus on harvinaisempaa kuin matalasti koulutetuilla.
Lihavuus on riski ihmisen terveydelle. Lihavuuden tiedetään esimerkiksi olevan yhteydessä syöpiin, kakkostyypin diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen ja ennenaikaiseen kuolemaan.
LUE MYÖS: Lihavuus uhkaa suomalaislasten terveyttä – hoitokeinot tiedetään, mutta niitä ei toteuteta
Lähteet: Nature, EurekAlert! Science News, Verge, THL