Lasten ja nuorten ylipaino on muutaman vuosikymmenen aikana yleistynyt merkittävästi. Tuoreessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa havaittiin, että nuoren ylipaino on yhteydessä sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin heikentymiseen. Asiantuntija muistuttaa, että terveellinen ravinto, riittävä liikunta sekä riittävä uni muodostavat kokonaisuuden, jolla ylipaino-ongelmaan voi puuttua.
Lähes 140 000 suomalaislasta tavoittanut kouluterveyskysely kertoo, että peruskouluikäisistä pojista 25 prosenttia ja tytöistä 12 prosenttia on ylipainoisia. Prosenttiosuus on alhaisempi kuin mitä THL on omissa mittauksissaan arvioinut. Joka tapauksessa nuorten ylipaino on kaksin- tai kolminkertaistunut lähivuosikymmenten aikana.
– Suurin selittäjä ovat ehkä muutokset elinympäristössä, arvioi THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäki Huomenta Suomessa torstaina.
Tarjolla on yhä enemmän runsaasti energiaa sisältäviä elintarvikkeita ympäri vuorokauden. Ruokien annos- ja pakkauskoot ovat kasvaneet. Samalla elämäntapa on muuttunut enemmän istuvaksi.
– Toki liikuntaakin harrastetaan, mutta istuminen ja ruutuaika ovat lisääntyneet, Mäki sanoo.
Lasten ylipaino-ongelmaa voisi Mäen mukaan hillitä huomioimalla koko terveyteen vaikuttavan kokonaisuuden.
– Ravinto, liikunta ja uni, koko se kokonaisuus on tosi tärkeä.
Ylipaino heikentää fyysistä ja psyykkistä terveyttä
Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että lasten ylipaino ja lihavuus voivat aiheuttaa muutoksia rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan sekä verenpaineeseen. THL:n tutkimuksen perusteella ylipaino ei kuitenkaan vaikuta vain fyysiseen vaan myös psyykkiseen hyvinvointiin.
Ylipainoisilla lapsilla on enemmän kiusaamiskokemuksia kuin normaalipainoisilla ikätovereillaan. Lisäksi ylipainoiset lapset ja nuoret raportoivat enemmän masennusoireilusta sekä ahdistuneisuuden oireista ja tunsivat itsensä useammin yksinäisiksi.
Lapsen tai nuoren liikakilot siis näyttävät vaikuttavan terveyden lisäksi myös elämänlaatuun.
Kaksi asiaa tikunnokkaan
Tutkimustulosten perusteella Mäki nostaisi esiin kaksi asiaa, joilla lasten ja nuorten terveyttä voitaisiin edistää.
Ensimmäinen on lapsen ja perheen saama kokonaisvaltainen tuki esimerkiksi neuvolan tai kouluterveydenhuollon kautta.
– On tosi tärkeää, että kuunnellaan sekä perheitä että nuorta siitä, minkälaisia haasteita heillä on, ja myös ilon aiheita, Mäki sanoo.
Toisekseen tarvitaan yhteiskunnallisia toimia lasten terveyden edistämiseen. Toimia tarvitaan siellä, missä tavoitetaan kaikki lapset ja nuoret, eli esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.
– Siellä edistetään terveellistä ravitsemusta ja liikuntaa ja voidaan tasoittaa esimerkiksi taustasta johtuvia eroja.
Aiemmista tutkimuksista nimittäin tiedetään, että esimerkiksi perheen heikko taloustilanne on yhteydessä ylipainon yleisyyteen. Taloudellinen tilanne vaikuttaa esimerkiksi lapsen harrastusmahdollisuuksiin sekä osin myös ruokailutottumuksiin.
Katso koko haastattelu videolta!