Tiesitkö? Tietyt naissukupuoleen liittyvät tekijät voivat nostaa sydänsairauksien riskiä

Nämä naissukupuolelle uniikit sydänsairauksien riskitekijät on pitkään jätetty huomioimatta, mutta uusi sairaanhoitajien ja lääkäreiden kirjoittama lausunto kertoo, ettei enää pitäisi.

Vaikka naisilla ilmenee selvästi harvemmin sydänäkkikuolemia kuin miehillä, voi sydänsairauden diagnosoiminen viivästyä, jos kaikkia sairauden naistyypillisiä riskitekijöitä ei seurata, kertoo Today-lehti.

Kun naiset ovat tietoisia sydänsairauksien riskiä nostavista tekijöitä, voi niihin puuttua ajoissa.

Amerikan sydänyhdistys, American Heart Association, kertoo, että 80 prosenttia sydänsairauksista olisi ehkäistävissä.

Vaikka naisen sydän ja verisuonet näyttävät rakenteeltaan samanlaisilta kuin miehen, on naisten ja miesten sydänsairauksissa eroavaisuuksia, joista monet johtuvat naissukupuolihormonista eli estrogeenista, kertoo Sydänliitto.

Perinteiset sydänsairauden riskitekijät ovat diabetes, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, sukurasite, tupakointi, liikkumattomuus, epäterveellinen ruokavalio ja ylipaino.

Amerikan sydänyhdistyksen, American Heart Associationin, julkaiseman lausunnon mukaan terveydenhuollossa tulisi naispotilaiden kohdalla huomioida edellä mainittujen yleisesti tunnistettujen riskitekijöiden lisäksi heidän etnisyytensä, menneet raskaudet, synnytykset, ja niihin liittyvät komplikaatiot, sekä erilaiset naisilla useammin esiintyvät sairaudet.

Nainen, ole tietoinen näistä sydänsairauksien riskitekijöistä

Raskauskomplikaatiot

Raskauden aikainen verenpaineen nousu, raskausdiabetes ja keskenmenot lisäävät sydänsairauksien riskiä jopa viidestä viiteentoista vuotta synnytyksen jälkeen, koska ne voivat vahingoittaa verisuonten endoteelia eli solukerrosta, joka verhoaa verisuonten sisäpintaa.

– Raskaus on eräänlainen stressitesti sydämelle, sanoo lausunnon kirjoittamiseen osallistunut lääkäri ja kardiologian professori Jennifer Mieres.

Kuukautishistoria

Sillä, minkä ikäisenä kuukautiset ovat alkaneet ja minkä ikäisenä vaihdevuodet alkavat, on myös vaikutusta sydänterveyteen.

Mieres kertoo, että estrogeeni ja hormonitason vaihtelut vaikuttavat verisuoniin, mutta tarkkaa mekanismia ei vielä ymmärretä.

Ehkäisytapa ja hormonikorvaushoidot

Sekä hormonaalinen ehkäisy että esimerkiksi vaihdevuosien aikana käytettävät hormonikorvauslääkkeet vaikuttavat niin ikään hormonitoimintaan ja sitä kautta verisuonijärjestelmään.

Kemoterapia ja sädehoito

Sekä kemoterapia että sädehoito voivat vahingoittaa verisuonten limakalvoja, mikä nopeuttaa verisuonten kovettumista ja voi johtaa valtimotautiin. Valtimotauti kehittyy, kun kolesterolia ja tulehdussoluja kertyy hitaasti valtimon seinämän sisäkalvon alle, kertoo Terveyskirjasto.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS)

PCOS on lisääntymisikäisten naisten yleisin hormonitoiminnan häiriö.

Vaikka oireyhtymä on jopa 10–18 prosentilla naisista, on se todella alidiagnosoitu. Ylipaino, insuliiniresistenssi, kohonnut verenpaine ja diabetes altistavat PCOS:ää sairastavat naiset jo keskimääräistä nuoremmalla iällä sydän -ja verisuonitaudeille.

Autoimmuuniset häiriöt

Autoimmuuniset häiriöt ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Autoimmuunihäiriöt aiheuttavat alttiutta valtimoiden kiihtyneelle kovettumiselle ja lisääntyneelle sydänsairauksien riskillle.

Masennus ja traumaperäinen stressihäiriö (PTSD)

Myös masennus ja PTSD ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä ja ne on liitetty korkeampaan sydänsairauksien riskiin.

Etnisyys

Esimerkiksi mustilla naisilla korkea verenpaine voi jäädä usein diagnosoimatta. Joillakin mustilla naisilla korkea verenpaine voi johtua geneettisestä taipumuksesta, kertoo Mieres.

Eteläamerikkalaisilla naisilla diabetes, liikalihavuus ja metabolinen oireyhtymä ovat yleisempiä, mutta heidän kuolleisuutensa sydänsairauksiin on silti 15–20 prosenttia pienempi kuin valkoisilla naisilla.

Terveyden sosiaaliset tekijät

Myös sosiaaliset tekijät vaikuttavat naisten sydänsairausriskeihin. Tällaisia ovat muun muassa asuinpaikan turvallisuus, mahdollisuus ostaa terveellistä ruokaa ja käyttää terveydenhuollon palveluja, taloudellinen tilanne ja koulutustaso.

Lue myös:

    Uusimmat