Yli satatuhatta suomalaista kärsii oireyhtymästä, jossa yhdistyvät astma, krooninen nenä- ja sivuonteloiden tulehdus sekä yliherkkyys kipulääkkeille. Hengitystiesairaus on tutkijoille vielä osin mysteeri.
Nenä tukossa, päänsärkyä ja posket arat ja paineiset. Yskä kiusaa yöllä, eikä hajuaistikaan toimi kunnollisesti.
Oireet ovat tuttuja flunssasta, mutta jos ne jatkuvat viikkoja, nenä ja sivuontelot saattavat olla tulehtuneet. Tällöin kyseessä voi olla rinosinuiitti eli nenä- ja sivuonteloiden tulehdus.
Joka kymmenes suomalaisista, eli reilut puoli miljoonaa ihmistä, sairastaa kroonista rinosinuiittia. Noin puolella potilaista se esiintyy yhtä aikaa astman kanssa, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien professori Sanna Salmi Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.
Osalla potilaista on erityisen vaikea tautimuoto, jossa yhdistyvät sekä astma, krooninen rinosinuiitti että tulehduskipulääkeyliherkkyys. Heitä on noin satatuhatta.
– Tämä tulehduskipulääkkeen pahentama hengitystiesairaus puhkeaa nuorella aikuisiällä ja on elinikäinen. Sairastuneilla tulehduskipulääkkeet pahentavat huomattavasti astmaoireita, mutta niiden välttäminenkään ei enää paranna tautia.
Lue myös: Miten suojautua väestöön iskevältä infektioryöpyltä? "Olen lääkärinä suositellut ehdottomasti..."
Korona nostaa päätään Suomessa – tartuntojen ja potilaiden määrä kasvussa
Juttu jatkuu videon alla.
7:14
Katso myös: Suomi ei ollut varautunut koronakriisiin, toteaa Krista Kiuru: "Ei voi rehellisyyden nimissä sanoa..."
Vaikeaan tautimuotoon liittyy alamuoto
Vaikeaan tautimuotoon liittyy Salmen mukaan usein rinosinuiitin polypoottinen alamuoto, jossa limakalvon pullistumat, polyypit, tukkivat nenä- ja sivuonteloita.
Muun muassa tätä sairausvyyhteä Salmi on tutkinut jo vuosia HUSin Iho- ja allergiasairaalassa.
Elokuussa hän aloitti Itä-Suomen yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautien professorina Kuopiossa.
– Tavoitteena on toteuttaa Kuopiossa myös laajoja hoitotutkimuksia ja saada mukaan lääkeyrityksiä, joilla on kiinnostusta testata uusia lääkkeellisiä hoitoja potilailla.
Lue myös: THL: Tuhkarokkoon sairastunut risteilyllä Turusta Tukholmaan Viking Glory -laivalla – jos oireita ilmenee, toimi näin
Pyrkimys löytää taudin syntymekanismeja
Meneillään olevassa tutkimuksessa Salmi pyrkii valottamaan tulehduskipulääkkeen pahentaman hengitystiesairauden syntymekanismeja.
– Vielä ei täysin ymmärretä, miten yliherkkyys tulehduskipulääkkeille kehittyy. Kyseessä ei ole allergia perinteisessä mielessä. Tavoitteena on tunnistaa riskitekijöitä, joista vaikean taudin voisi ennakoida ja joihin puuttumalla sen kehittymistä voisi hidastaa tai jopa estää.
– Olemme kokeilleet myös siedätyshoitoa tulehduskipulääkkeellä, mutta vain pieni osa potilaista hyötyi siitä hieman.
Vaikean astman ja kroonisen polypoottisen rinosinuiitin hoito kehittyy Salmen mukaan kuitenkin koko ajan.
– Niihin on tullut myös biologisia lääkkeitä, joita on tärkeää tutkia myös suomalaisilla jo omintakeisen geeniperimämme vuoksi. Parantava hoito on vielä saavuttamaton tavoite.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.