Maailmalla leviävä koronavirus herättää paljon kysymyksiä, joihin ei vielä ole saatu vastausta. Kysyimme Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husin infektiolääkäri Asko Järviseltä koronaan liittyviä askarruttavia kysymyksiä.
Milloin koronaan sairastunut on varmasti parantunut?
– Ihan suoraan me emme tiedä. Uskomme, että noin kahden viikon kohdalla ihminen ei enää olisi tartuttava. Virusta voidaan siinäkin vaiheessa osalta potilaista osoittaa viruksen perimäainesta näillä tutkimuksilla, jotka nenänielusta otetaan, mutta se, milloin kaikki oireet ovat poissa, varmaan vaihtelee eri potilaiden välillä. Ihan tarkkaan emme voi sanoa.
Kauan sairastaminen kestää?
– Tästäkään me emme ihan tarkkaan tiedä, se on varmaan yksilöllistä. Joku sairastaa päivän pari, osahan ei saa välttämättä oireita kunnolla ollenkaan. Joillakin oireet tai taudin aiheuttamat elimistövauriot voivat kestää jopa kuukausia. Etenkin jos potilas joutuu huonoon kuntoon ja tarvitsee tehohoitoa pitkään, niin varmaan kestää kuukausitolkulla ennen kuin on täysin toipunut ja kaikki on korjaantunut.
Kuinka nopeasti tartunnan saamisesta oireet ilmenevät?
– Oireet ilmenevät tyypillisimmin noin viiden päivän tai viikon kohdalla. Tämä on tavallisin, voi sanoa että ennen kahta päivää ei juuri oireita ilmaannu. Valtaosalla se on siinä viikon paikkeilla ja todennäköisimmin kymmenen päivän jälkeen enää harvempi sairastuu.
Kuinka kauan oireet kestävät?
– Oireiden kesto on varmaan hyvin yksilöllistä. Osalla oireita ei ole juuri lainkaan, puhutaan näistä oireettomista tartunnoista, joita on varmaan aika lailla. Joillakin oireita voi olla ihan päivän tai kaksi ja joillakin oireet voivat kestää sitten jopa viikkoja. Osa näistä pitkittyneistä oireista on todennäköisesti elimistön puolustusvasteen aiheuttamia eli elimistön puolustusvaste hyökkää virusta ja viruksen jäämiä vastaan ja se aiheuttaa niitä oireita.
Kun kerran sairastaa koronan, voiko sen saada uudestaan? Syntyykö siihen immuniteetti?
– Sitäkään me emme ihan tiedä. Tiedämme, että vasta-aineita muodostuu ja se on merkki siitä että elimistön immuunijärjestelmä on viruksen tunnistanut. On tutkittu myös soluvälitteisen immuunivasteen eli puolustuksen syntymistä ja sitäkin näyttäisi esiintyvän, mutta me emme tiedä, miten laajalla joukolla virusta kohdanneista tällainen selkeä immuunivaste eli puolustusvaste syntyy ja kuinka kauan se kestää. Oletus on, että valtaosa sairastuneista saa jonkunlaisen suojan ainakin joksikin aikaa taudin uudelta tartunnalta. Varmasti puhutaan vähintään kuukausista.
Onko mahdollista, että tartunnan saa uudestaan rajumpana?
– Tämmöisestä ei ole tietoa eikä näyttöä. Pidän itse sitä ehkä hieman epätodennäköisenä, koska yleensä hengitystieinfektion aiheuttama tauti ei uudestaan tule rajumpana vaan yleensä se aikaisempi virusten sairastaminen lieventää uusia tartuntoja.
Onko mahdollista, että virus jää piilevänä ihmisen kehoon vielä senkin jälkeen kun siitä on todettu parantuneeksi negatiivisella testituloksella?
– Piileväksi jääminen varmaankin on mahdollista. Osa viruksista näin tekee, mutta nämä hengitystievirukset eivät sitä tyypillisesti tee. Tämän takia pitäisin epätodennäköisenä, että koronavirus sitä tekisi.
Ovatko koronatestit luotettavia? Onko mahdollista, että negatiivisen tuloksen sairastaakin koronaa?
– Nämä koronatestit ovat sangen herkkiä eli ne löytävät kyllä hyvin pienetkin virusmäärät. Näyttää kuitenkin siltä, että kaikilla potilailla ei tätä virusta erity ylempien hengitysteiden limakalvoilta koko aikaa. Varsinkin jos sairastumisesta on kulunut aikaa ja potilas joutuu tulemaan sairaalaan voimistuneiden oireiden jälkeen myöhemmässä vaiheessa niin silloin välttämättä virusta ei löydy ensimmäisellä testillä. Joskus joudutaan ottamaan useampi testi ennen viruksen löytymistä. Joillakin taudinkuva on ollut hyvin koronavirukselle tyypillinen mutta toistuvissakaan testauksissa joko ylemmistä hengitysteistä tai sitten hengitysputken kautta keuhkoista otetusta näytteestä ei ole virusta kyetty osoittamaan. Varsinkin näitä myöhemmin vaikeutuneita taudinkuvia on, joissa tautia ei ole kyetty osoittamaan.
Kuinka kauan oireeton ihminen tartuttaa koronaa?
– Oireettomien ihmisten tartuttamisesta emme kovin paljoa tiedä. Tiedämme, että todennäköisemmin tartuntoja oireettomilta tapahtuu. Tartunnan riski alkaa jo ennen kuin oireita ilmenee. Oireeton ihminen tartuttaa vähemmän. Riski varmaankin on pienempi, mutta on mahdollista, että oireeton ihminen tartuttaa päivien ajan.
Milloin voidaan odottaa koronarokotetta?
– Koronarokotetta tutkitaan sangen kiivaasti ja useiden tutkimusryhmien kautta. Vaikuttaa siltä, että tutkimukset ovat edenneet koko lailla hyvin ja niihin panostetaan suuresti. Biologisesti on mahdollista, että se on valmis jo tämän vuoden puolella, mutta menee aikaa kunnes se on testattu laajoille ihmisjoukoille turvallisesti annettavaksi. Kaikki me rokotettta odotamme ja toivomme, että ensi vuonna sen saisimme. Itse en usko, että rokotetta ensi vuonna vielä on.
Voiko virus muuntua ja onko siitä liikkeellä jo useita versioita?
– Erilaisista virusmuodoista on spekuloitu ja esitetty arveluita. Kaikki virukset muuntuvat jollakin nopeudella, ja niin tämä uusi koronaviruksin tuntuu muuntuvan. Itse en ole nähnyt, että virus olisi muuntunut vaikeamman taudin muotoon. Joskus käy niin, että virus muuttuu lievemmäksi. Tällä hetlkellä tietoa ja näyttöä siitä, että virus olisi merkittävästi muuntunut, ei käsitykseni mukaan ole.
Onko tulevaisuudessa mahdollista että se muuttuu vielä lisää?
– On se mahdollista, että virus muuttuu. Emme tiedä mihin suuntaan. Virukset usein muuttuvat lievempään suuntaan niin, että tartunnan saanut pysyy lieväoireisena ja tartuttaa enemmän. Viruksen etu ei ole se, että se sairastuttaa isäntänsä eli ihmisen vaikeasti.
Kuinka kauan epidemia tulee jatkumaan Suomessa?
– Kestosta kukaan ei tiedä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että epidemia on hiipumassa. Tuleeko toinen aalto ja millä voimakkuudella, sitä emme tiedä. Tällä hetkeää tartuntoja on maailmalla enemmän kuin koskaan, mikä puhuu sen puolesta, että tauti voisi tulla takaisin. On tärkeää saada epidemiahuippu tasattua.
Uskotko, että toinen aalto on tulossa?
– Pitää varautua siihen. Suomen väestöstä valtaosa ei ole kohdannut virusta. Uuden aallo tullessa sairasutneiden määrä voi olla huomattavan. Epoidemia voi edetä rajuna, jos sitä ei kyetä hillitsemään.
Helsingin Senaatintorilla järjestettiin viime viikolla Black Lives Matter -mielenosoitus, jonne kokoontui 3000 ihmistä. Näkyykö mielenosoitus tartuntapiikkinä?
– Ei ainakaan vielä näy. Jos katsomme tartuntamääriä esimerkiksi koulujen avaamisen jälkeen, ne ovat laskeneet. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että rajoitusten purku olisi lisännyt tartuntoja. Tartunnan saamisesta oireiden ilmenemiseen menee jonkun aikaa, joudumme odottamaan viikkoja ennen kuin voimme sanoa vaikutuksista.
Lisääntyvätkö tartunnat rajoitusten purkamisen myötä?
– Jos turvavälit pysyvät, en näe riskiä. Huonolla onnella, jos isompaan tilaisuuteen osuu tautia tartuttava, tartuntaluku voi olla suuri.
– Yllättävän vähän tiedämme, kun tauti on niin uusi, Järvinen sanoo.