Voiko koronarokote aiheuttaa lapsettomuutta, entä kasvaako syöpäriski? Ylilääkäri kommentoi hurjimpia väitteitä rokotteista

Koronarokotteen ensimmäisen annoksen on saanut nyt hieman yli 60 prosenttia Suomen väestöstä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Toisen rokoteannoksen kattavuus on 22 prosenttia.

Kasvavasta rokotekattavuudesta huolimatta koronarokotteet herättävät paljon pelkoa ja huolta ihmisissä, mikä näkyy erityisesti sosiaalisen median keskusteluissa.

MTV Uutiset Live kävi läpi joitakin kansalaisten esiinnousseita pelkoja ja väitteitä yhdessä THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin kanssa. 

Mistä johtuu, että ihmiset reagoivat niin eri tavoin koronarokotteeseen?

Hanna Nohynek: Jokainen meistä on oma yksilönsä, jolloin ihmisen koko immunologia ja tulehduksellinen vaste on hyvin yksilöllinen. Meillä on siis hyvin suuria yksilöllisiä eroja, jotka johtuvat siitä, miten meidät on rakennettu, mitä me olemme aikaisemmin elämässä kohdanneet ja kuinka viritetty meidän immuunijärjestelmämme on. 

Onko olemassa mitään yhteistä altistavaa tekijää, joka voisi lisätä todennäköisyyttä voimakkaammille reaktioille?

HN: Mitään selkeää yhtä asiaa ei voida sanoa. Jos aikaisemmin on saanut jostakin rokotteen ainesosasta vahvan allergisen reaktion, niin se todennäköisesti toistuu seuraavallakin kerralla. Silloin puhumme hyvin harvinaisista vakavista allergisista reaktioista. 

Sitten tiedämme myös, että jos ihminen on sairastanut jo koronan, niin silloin hänellä on keskimäärin enemmän vasta-aineita ja hän saattaa reagoida voimakkaammin saadessaan seuraavia annoksia. 

On paljon tilanteita, joissa ei voida kerta kaikkiaan sanoa, että mikä on juuri sinun riskisi saada esimerkiksi korkea kuume. Iällä on kyllä merkitystä. Yleensä vanhemmat ihmiset eivät reagoi niin voimakkaasti kuin nuoremmat. Immuunijärjestelmäkin vanhenee ja muuttuu vähän laiskemmaksi. 

Onko mahdollista, että koronavirusrokote voi aiheuttaa sen ottajalle lapsettomuutta?

HN: En tiedä, minkälaiseen mekanismiin tämä perustuisi, ja toistaiseksi siitä ei ainakaan ole mitään näyttöä. Tietysti jos tällaisista asioista herää huoli, niin niitä pitää seurata. Suomessahan meillä on erinomaisen hyvä keino seurata rekisterien kautta, jos näin kävisi.

Siellä pitäisi myös olla joku biologinen mekanismi miten näin tapahtuisi, ja sitä en löydä ainakaan tämän tiedon valossa mitä meillä on. 

Mitä mieltä olet siitä väitteestä, että jos rokotteen ottanut ei ole saanut mitään oireita, niin hänelle olisi annettu varsinaisen rokotteen sijaan pelkkää suolaliuosta?

HN: Tietysti tällaisiakin tilanteita on tapahtunut, mutta suoraan siitä ei voi vetää johtopäätöstä. Ihmiset ovat niin yksilöllisiä. Joillekin tulee hyvin voimakas reaktio – paikallista turvotusta, kuumotusta, punoitusta pistospaikkaan – toisille taas tulee hyvin pieni jälki, jos sitäkään, ja silti hänellä saattavat nousta vasta-aineet korkealle. Jos on tietysti sellainen tilanne, ettei kukaan rokotetuista ole saanut mitään reaktiota, niin silloin herää epäilys onko tilanne näin. 

Näinhän esimerkiksi on Intiassa tapahtunut, että tuhansia ihmisiä oli rokotettu suolaliuoksella ja yksi seikka mikä siinä tuli ilmi, oli että näille ihmisille ei tapahtunut mitään sen jälkeen. Joskus tämä voi siis johtaa sen jäljille, mutta keskimäärin näin ei voida sanoa.

Euroopassa on ollut yksittäisiä tapauksia, joissa on annettu vain suolaliuosta, mutta se on tietysti kerrottu sitten ihmisille ja kutsuttu heidät uudestaan rokotuksiin. 

Jos ihminen ei saa mitään oireita rokotteesta, niin silloin hän olisi jo sairastanut koronavirustaudin. Onko tällaisella väitteellä mitään perää?

HN: Sitäkään ei voi sanoa, ihmiset ovat niin yksilöllisiä. On ihmisiä, jotka ovat sairastaneet taudin ja sitten, kun ovat saaneet rokotteen, niin he saavatkin hyvin voimakkaita reaktioita. Tämä johtuu siitä, että vasta-aineet reagoivat rokoteaineen kanssa. Tai sitten on yksilöitä, joille ei kerta kaikkiaan nouse kuume tai tule päänsärkyä. 

Tämä on hyvin yksilöllistä. 

Sosiaalisessa mediassa kohahduttivat jokin aika sitten videot, joissa ihmisten olkavarsiin tarttui koronarokotuksen jälkeen magneetteja. Onko tämä mahdollista?

HN: Suomessakin olen nähnyt tällaisen erään äidin tekemän videon siitä, miten magneetti jäi kiinni. Herää tietysti kysymys, että miten tämä olisi biologisesti mahdollista. 

Näissä rokotteissa, joita me Suomessa käytämme, ei ole mitään magnetisoivia aineita. Eli niissä ei ole rautaa, joka voisi tällaisen aiheuttaa. 

Itse ajattelen, että joko videot ovat feikkejä tai sitten iho on ollut esimerkiksi niin rasvainen ja kostea, että sen avulla magneetti on siinä hetken pysynyt. Tai sitten se on laitettu sellaiseen anatomiseen paikkaan, että se nojaa olkavarteen. Erilaisia trikkikeinojahan on olemassa, mutta rokotteessa ei sinänsä ole mitään magnetisoivaa, mikä selittäisi tätä. 

Viimeisen väitteen mukaan koronarokote kasvattaisi syöpäriskiä. Miten on, voiko syöpäriski lisääntyä rokotteen ottamisen myötä?

HN: Itse en tiedä, että näin olisi kukaan havainnut tapahtuvan. Toiseksi, mikä olisi se biologinen mekanismi, jotta näin voisi tapahtua?

Me tiedämme näistä mRNA -rokotteista sen, että ne eivät pysty menemään ihmisen perimään eivätkä sitä kautta pysty muuttamaan solun rakennetta, eli siinä mielessä ajattelisin, ettei syövän syntyminen ole mahdollista rokottamisen kautta.

Nämä ovat voimakkaita immunogeenejä ja aiheuttavat voimakkaan immunologisen reaktion, mutta niistä tulee pikemminkin turvallinen suojareaktio kuin tällainen syöpää edistävä reaktio. Mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö siellä voisi olla joku yksittäinen ihminen, jolla tällainen tulehduksellinen rektio voisi käynnistää muita reaktioita. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole mitään viitteitä siitä, ja näitä me voimme tutkia rekistereistämme ja saada vastauksia aikanaan. Tällä hetkellä tällaiseen huoleen ei ole aihetta. 

Mitä haluaisit sanoa ihmisille, jotka pelkäävät koronarokotetta?

HN: Pitäisi ottaa ensin selville, että minkälainen on koronatauti, mikä se oma riski sairastua koronaan on ja mitä ovat muut sellaiset riskitekijät, jotka tekisivät koronasta mahdollisesti vakavamman kuin keskimäärin. Sitten näitä pitää verrata siihen, mitä me tällä hetkellä tiedämme rokotteiden turvallisuudesta. 

Nämä ovat erittäin turvallisia rokotteita suhteutettuna siihen, kuinka vakava koronatauti on ja siitä hyödyn ja haitan suhteesta pitää se oma rokotuspäätös tehdä. 

Tällä hetkellä tiedämme näistä rokotteista, joita on annettu kymmeniä miljoonia annoksia sekä meillä että muissa kehittyneissä rikkaissa maissa, joissa voidaan turvallisuutta seurata, että ne ovat hyvin turvallisia. Haittoja toki aina on. Mikään rokote ei ole 100-prosenttisen turvallinen, mutta niitä haittoja voidaan estää rajoittamalla rokotteita sellaisille ihmisille, joille ei todennäköisesti haittoja tule. 

Itse kehottaisin, että tutustukaa tietoon, tehkää omalle kohdalle se riskianalyysi ja menkää toivottavasti rokotuksiin!