Tuleva presidentti Alexander Stubb kokoaa kabinettiaan – näin tutkijat ennakoivat kokoonpanoa

Tuleva presidentti Alexander Stubb kokoaa parhaillaan kabinettiaan. Hän sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, että kabinetista on tulossa pitkälti perinteinen.

– Haluaisin kabinettiin yhden henkilön, jolla on vahva kokemus rauhanvälityksestä, ja sitten haluaisin yhden henkilön, jolla on vahva kokemus tai näkemys Natosta. Pidän myös hyvin tärkeänä sitä, että nyt kun meidän ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on omalla tavallaan vähän monisäikeisempää kuin aiemmin, että kabinetissa olisi henkilöitä, joilla on läheinen kytkös ulkoasiainministeriöön, mutta myös puolustusministeriöön. Eli tältä pohjalta se varmasti lähtee liikkeelle.

Stubb arvioi, että hänen kabinettinsa tulee olemaan suunnilleen samankokoinen kuin edeltäjällään Sauli Niinistöllä. Niinistön kabinettiin kuuluvat sen johdossa toimiva kansliapäällikkö, neljä neuvonantajaa ja viestintäpäällikkö.

– Varmaan aika samankokoinen. Onko se sitten plus miinus yksi, se vähän riippuu tilanteesta, Stubb sanoi.

Lue myös: Millaista työtä Stubb Haavistolle tarjoaa? "Sehän olisi erittäin veljellistä"

Valmisteluvaltaa ja asiantuntijarooli

Presidentti Sauli Niinistön entinen viestintäpäällikkö Jouni Mölsä kuvailee kabinettia presidentin työvälineeksi, jonka tarkoitus on auttaa tätä tekemään työnsä mahdollisimman tehokkaasti.

– Jos kabinetti onnistuu työssään, se pystyy tukemaan presidenttiä hyvinkin paljon, Mölsä sanoo STT:lle.

Hän huomauttaa, että kabinetilla on hyvin rajattu tehtävä, jota presidentti ohjaa omista tarpeistaan lähtien. Käytännössä työ on tiedonhankintaa, asioiden valmistelua ja hahmottelua sekä yhteydenpitoa eri suuntiin.

– Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittisella puolella yhteydenpito pääministerin ja ulkoministerin suuntaan avustajatasolla on ihan jatkuvaa.

Mölsä kiistää, että kabinetilla olisi valtaa esimerkiksi politiikan suuntaan tai siihen, minkälaisia päätöksiä presidentti tekee.

– Se on valmisteluvaltaa ja asiantuntijaroolissa olemista. Kyllä presidentit itse päättävät.

Kabinetissa toimimista Mölsä kuvailee kovaksi työksi, jossa on hyvin korkea moraalinen velvoite toimia Suomen puolesta. Sen jäseniltä tarvitaan hänen mukaansa erityisesti asiantuntemusta ja rohkeutta esittää kantansa asioista, kun presidentti niitä kysyy sekä tarvittaessa kykyä puolustaa perustellen näkemystään.

– Jos presidentin lähipiirissä jotain pitää olla, niin siinä pitää olla sellaista ajatusseinää ja arviointipuntaria, jotta siitä mitään apua on. Pelkkien sellaisten jees-ihmisten oleminen siinä ympärillä ei johda parhaaseen tulokseen.

Vaikuttaako kokoomuksen värisuora?

Yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta muistelee Stubbin todenneen kampanjansa aikana, että hän toivookin kabinetissaan olevan moninaisuutta.

– Että olisi erilaisia näkemyksiä. Ei halua sellaista kabinettia ainakaan, missä kaikki olisivat vain lähtökohtaisesti hänen kanssaan samaa mieltä, Karimäki sanoo STT:lle.

Karimäki ennakoi, että Naton ja Yhdysvalta-suhteiden lisäksi uudesta kabinetista tulee löytymään osaamista ainakin Eurooppapolitiikasta ja EU:sta, sillä näistä teemoista Stubbilla itselläänkin on vahva kokemus ja tausta. Hän huomauttaa kabinetin jäsenten asiantuntemuksella olevan merkitystä, sillä se vaikuttaa presidentin saamaan sparraukseen.

– Mielenkiintoista nähdä, nostetaanko (kabinettiin) sellaisia henkilöitä, joilla olisi erityisesti perspektiiviä tähän muuhun maailmaan, joka presidentinvaalikamppailussa jäi fokuksen osalta ehkä hieman lapsipuolen asemaan.

Yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta puolestaan huomauttaa, että esiin voi nousta se, miten paljon kokoomustaustaisia henkilöitä kabinettiin nostetaan. Hän viittaa siihen, että kokoomuksella on tällä hetkellä hallussaan niin sanottu ulkopolitiikan värisuora eli presidentin, pääministerin, ulkoministerin, puolustusministerin ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan tehtävät.

– Sinne ei ehkä otetakaan niin paljon samasta puolueesta, vaan pyritään diversiteettiin, Vuorelma ennakoi.

Mahdollisista jäsenistä hän arvioi pohdintoihin nousevan ainakin ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) nykyisen valtiosihteerin Lauri Tieralan. Hän toimi myös Stubbin erityisavustajana tämän ministeriaikoina. Lisäksi Vuorelma arvioi, että Stubb voi valita kabinettiinsa ihmisiä omasta kampanjastaan.

– Yksi kysymys on myös, että voisiko Niinistön kabinetista joku siirtyä ikään kuin tuomaan tällaista institutionaalista jatkuvuutta.

Politiikan tutkija Karimäki puolestaan pohtii, tuleeko kokoomuksen värisuora vaikuttamaan jotenkin esimerkiksi presidentin ja eduskunnan väliseen tiedonsaantiin ja tiedonvälitykseen sekä siitä käytävään keskusteluun.

– Nythän kaikki ovat toistaneet, että istuvan presidentin aikana yhteistyö on toiminut hyvin. Mutta mitään virallista prosessia tai mitään kirjauksia siitä ei ole olemassa. Se on perustunut nimenomaan yhteistyöhön. Voi olla, että tämä värisuora nyt saa sitten aikaiseksi sen, että tästä asiasta tullaan keskustelemaan myös vaalien jälkeen.

Haavisto tuskin kabinettiin

Presidentinvaalien toisella kierroksella Stubbin vastaehdokkaana olleesta Pekka Haavistosta tuskin tulee osa kabinettia, vaikka Stubb kabinettiinsa haluaakin rauhanvälityksen saralla kokeneen henkilön.

– Enpä usko, että Pekka Haavisto haluaisi tulla minun kabinettiini, vaikka hyviä ystäviä olemmekin, Stubb sanoi tiedotustilaisuudessaan.

Stubbin mukaan Haavisto olisi erinomainen ehdokas rauhanvälitystehtäviin, jos jotakuta suomalaista rauhanvälitystehtävään pyydetään. Hän sanoi olevansa valmis presidenttinä auttamaan Haavistoa rauhanvälitystehtävissä.

Stubbin mukaan rauhanvälitystehtävät ovat yleensä sellaisia, että niihin pyydetään ulkopuolelta.

– Rauhanvälityshän vaatii kokemusta, ja sitä Pekka Haavistolla on. Hän on hyvin tunnettu kaikkialla maailmassa, Stubb arvioi.

– Maailmassa on tällä hetkellä enenevässä määrin konflikteja. Se tulee vaatimaan myös meiltä suomalaisilta paljon työtä. Me olemme rauhaa rakastava kansa. Pekka Haavisto olisi erinomainen rauhanvälittäjä tehtävässä kuin tehtävässä.

Lue myös: Onko Nato-maita Venäjällä pelotellut Trump oikeassa ja voiko USA lähteä Natosta? Suurlähettiläs vastaa MTV:lle