Mies ja nainen tuomittiin varkaudesta, sillä kaksikko oli myynyt rakennuksen takaa löytämänsä metallihäkkyrät luvatta. Kyse oli yliopiston arvokkaasta omaisuudesta. Kaksikko väitti, ettei tiennyt. Itä-Suomen hovioikeus ratkaisi tapauksen vastikään.
Kalliiksi koitunut moka tapahtui kesäkuussa 2018 Kuopiossa.
Parivaljakolla oli ollut tapana keräillä romumetallia luonnosta ja "pitkin metsiä" jo noin vuoden ajan, ja myös tapahtumapäivänä kaksikko oli kierrellyt vuokrapakulla myytävää romua etsien. Mies kertoi oikeudessa, että taustalla oli ajatus pienestä lisätienestistä, mutta myös "luonnonsuojelullisia syitä".
Eräänä aiempana päivänä mies oli pyöräillyt Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen alueella ja huomannut, että hieman syrjäisemmällä ja metsittyneellä paikalla sijaitsevan rakennuksen sivustalla oli erilaisia metallisia häkkyröitä.
Pihalla oli ollut myös sähköjohtoja, ilmastointihormeja ja teräsvillaa, ja mies oli ajatellut, että rakennukset olisivat menossa purkuun. Paikka oli hänen mukaansa vaikuttanut autiolta, eikä siellä ollut esimerkiksi kylttejä, jotka olisivat kieltäneet tavaroihin koskemisen.
Mies kävikin hakemassa paikalta metallia, ensin yksin omalla henkilöautollaan. Myöhemmin hän pyysi avukseen naisen ja kaksikko vuokrasi pakettiauton romuja varten.
Ei mitään romua
Myöhemmin selvisi, etteivät romut olleet vapaata riistaa – saati romua ylipäätään. Asiasta tuli oikeusjuttu.
Selvisi, että tavarat olivat Itä-Suomen yliopiston koe-eläinkeskuksen irtaimistoa, muun muassa erilaisia rosterisia häkkejä ja kuljetuskärryjä. Koe-eläinkeskuksen yksikkö oli mennyt remonttiin edeltävänä kesänä, minkä vuoksi tavaroita oli jouduttu siirtämään muualle säilytykseen.
Säätä kestävät rosteriesineet oli päätetty säilyttää tilan puutteen vuoksi ulkona. Oikeudessa todistajana kuullun yliopiston edustajan mukaan hieman syrjässä ollut alue, jonne tavaroita oli viety, oli ollut metsittynyt eikä se ollut ulkopuolisten helposti havaittavissa.
Vaikka tavarat olivatkin ulkona ja luonnon armoilla, ne oli silti pinottu ainakin osittain siististi ja tiiviisti vanereiden päälle. Tämän olisi käräjäoikeuden mukaan pitänyt soittaa romua keränneen parivaljakon hälytyskelloja. Lisäksi tavaraa oli hyvin paljon.
Käräjäoikeus katsoikin, että kaksikko tiesi, tai heidän olisi ainakin täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että alueella olevat tavarat ovat jollekin kuuluvaa omaisuutta.
Käräjäoikeuden mukaan heidän toimiaan oli pidettävä tahallisena varkautena.
Lue myös: Varkaudessa anastettiin auto, jonka kyydissä oli alle 5-vuotias lapsi
Tavaraa hävisi 30 000 euron arvosta
Käräjäoikeudessa esitettyjen laskelmien ja todistajan kertomuksen perusteella käräjäoikeus arvioi, että yliopistolle oli aiheutunut alueelta viedyistä tavaroista jopa 30 000 euron vahinko. Se kuitenkin piti mahdollisena, että joku muukin olisi saattanut käydä hakemassa tavaroita, sillä ne olivat olleet ulkosäilytyksessä jo noin vuoden ajan.
Koska asiasta ei voitu saada täyttä varmuutta, kaksikon yhdessä anastaman omaisuuden arvoksi päätettiin käräjäoikeudessa 10 000 euroa, eli kolmasosa koko vahingosta. Lisäksi oikeus katsoi, että mies oli käynyt aiemmin hakemassa alueelta tavaraa noin 2000 euron edestä.
Oikeus totesi, että pelkän anastetun omaisuuden arvon perusteella kaksikolle pitäisi tuomita vankeusrangaistus. Tilanne oli kuitenkin hieman monimutkaisempi:
– Ottaen kuitenkin huomioon tekotapa, omaisuuden helppo saatavuus sekä omaisuuden ehkä yllättäväkin arvo käräjäoikeus katsoo, että tuntuva sakkorangaistus on riittävä seuraamus teosta.
Naiselle määrättiin 60 päiväsakkoa. Pienien tulojen takia niistä jäi hänelle maksettavaksi minimimäärä, 6 euroa kappaleelta, eli yhteensä 360 euroa.
Mies sai 70 päiväsakkoa. Myös hän maksaa niistä minimimäärän, yhteensä 420 euroa.
Tuhansien eurojen lasku
Harkittavaksi jäi vielä se, miten kaksikko korvaa varkaudella yliopistolle aiheuttamansa menetyksen.
Käräjäoikeus määräsi, että mies ja nainen maksaisivat yliopistolle yhdessä 5000 euroa anastetun omaisuuden arvosta sekä lisäksi 4000 euroa yliopiston maksamasta vakuutuksen omavastuuosuudesta.
Nainen ei tähän tyytynyt, vaan valitti ratkaisusta Itä-Suomen hovioikeuteen. Hän vaati, että korvausvaatimukset sekä koko syyte hylätään tai että ainakin hänet jätetään tuomitsematta rangaistukseen ja että hänen maksettavaksi tuomittua vahingonkorvausta alennetaan.
Hovioikeus päätyi linjaamaan naisen syyllisyydestä pitkälti samoin kuin käräjäoikeus.
Kuitenkin, koska aiemmin oli jäänyt hieman epäselväksi, kuinka suuren osan yliopiston alueelta kadonneista tavaroista kaksikko oli varastanut, kaksikon viemän tavaran arvoksi voitiin hovioikeuden mukaan katsoa vain neljäsosa koko vahingosta, eli 7500 euroa.
Vaikka summa oli hieman käräjäoikeuden arviota pienempi, se ei muuttanut rangaistusta. Sen sijaan hovioikeus kajosi käräjäoikeuden määräämiin vahingonkorvauksiin.
Lue myös: Sairaanhoitaja urkki kollegansa potilastietoja lähes 1,5 vuotta Kuopiossa – tuomittiin sakkoihin ja tonnien korvauksiin
Vakuutuskorvaus jäi hämäräksi
Käräjillä korvaussummaa oli sorvattu sen perusteella, että yliopisto oli ilmoittanut vakuutusyhtiön korvanneen sille puolet anastetun omaisuuden arvosta.
Nainen oli kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, ettei yliopisto ollut esittänyt vakuutuskorvauksesta minkäänlaista selvitystä, ja että lopullinen korvausmääräkin oli jäänyt epäselväksi.
Hovioikeuskin totesi, että yliopisto ei ollut esittänyt tällaista selvitystä naisen vastustuksesta huolimatta, eikä todistajana toiminut yliopiston edustajakaan ollut muistanut vakuutusyhtiön yliopistolle maksamaa summaa.
Hovioikeus katsoi, että vaikka oli sinänsä riidatonta, että korvauspäätös oli tehty, jäi epäselväksi, minkä määrän vakuutusyhtiö oli lopulta anastetusta omaisuudesta korvannut. Sen myötä jäi epäselväksi, mikä oli rikoksesta yliopistolle aiheutuneen vahingon todellinen määrä.
– Hovioikeus katsoo, ettei yliopiston ilmoitus ole tässä tapauksessa riittävä selvitys vakuutusyhtiön maksamasta määrästä. Anastetusta omaisuudesta esitetty korvausvaatimus on siten hylättävä, tuomiossa linjataan.
Se kuitenkin katsottiin varmaksi, että yliopisto oli joutunut maksamaan vakuutuskorvaukseen liittyen 10 000 euron omavastuun.
Koska naisen katsottiin olleen mukana varastamassa ainakin neljäsosaa yliopiston alueelta kadonneesta omaisuudesta, hänen katsottiin olevan samassa suhteessa vastuussa omavastuusta, eli 2500 euron edestä.
Hovioikeus siis määräsi, että naisen maksettavaksi jää omavastuuosuudesta 2500 euroa, kun aiemmin käräjäoikeus oli määrännyt summaksi 4000 euroa. Käräjäoikeuden määräämää 5000 euron summaa anastetun tavaran arvosta naisen taas ei puolestaan tarvitse maksaa ollenkaan.
Erikoisen tilanteesta tekee se, että miehen osalta käräjäoikeuden määräämä 5000 euron vahingonkorvaus jäi edelleen voimaan, vaikka naisen osalta se hylättiinkin. Tämä johtui siitä, että mies ei ollut epäonnekseen valittanut tuomiosta hovioikeuteen.