Suomen liittymisprosessi Natoon on toistaiseksi jumittunut Turkin vastustukseen.
Tänään pitämässään puheessaan Istanbulissa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan painotti asevientikieltoa.
Turkki haluaa maalle vuonna 2019 kansainvälisesti asetetun aseidenvientikiellon purkamista. Kielto asetettiin Turkin hyökättyä Pohjois-Syyrian kurdialueille, joilla YPG toimii.
– Nyt keskityttiin tähän asevientikieltoon. Sitä nyt ainakin vaaditaan, että se puretaan Suomen ja Ruotsin osalta, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi Toni Alaranta Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
Lue lisää: Turkki jämähti Suomen Nato-jäsenyyden tielle – nämä ovat syyt ja näin prosessi etenee jatkossa
Alaranta näkee, ettei toivoa ole menetetty. Ongelmaksi hän sanoo kuitenkin keskustelujen pituuden – ne voivat kestää kauan.
– Peruspaketti kai on se, että jos ollaan samaan puolustusliittoon menossa, niin Turkkia pitää kuunnella yleisellä tasolla turvallisuushuolissa. Niitä pitää jollain tavalla ymmärtää.
– Jostakin asioista varmaan päästään sopimukseen, kunhan ei rikota omaa lainsäädäntöä. Asevientikielto on nyt yksi asia, mistä neuvotellaan.
"Turkki on tuonut nyt pöytään kaikkia asiat, mitkä sitä närästää"
Alaranta ei usko, että ratkaisua saadaan aikaan ennen Naton kesäkuun huippukokousta.
– Luulen, että siihen asti mennään näillä palikoilla.
Tutkija muistuttaa, että monet Turkin vaatimukset eivät ole todellisuudessa edes Suomen tai Ruotsin kontrollissa, vaan pikemminkin katse kääntyy Yhdysvaltoihin.
– Turkki on tuonut nyt pöytään kaikki asiat, mitkä sitä närästää.
– Erdogan yrittää nyhtää myös Suomelta ja Ruotsilta kaiken, mitä on saatavissa tämän prosessin aikana.
Katso koko haastattelu alla olevasta videosta.
6:05
